yksityisyyden houkutus

Thu, 19 Mar 2009 08:24:31 +0000

Ihmiset saavat ilonsa muista [ihmisist�], mutta yhteisel�m� on hankalaakin. Toisten ihmisten ottaminen huomioon ja halujen sovittaminen yhteen vaatii ty�t�. T�m� ty� on siedett�v��, kun sit� pystyy tekem��n silloin ja siin� m��rin, kuin haluaa; raskaaksi se tulee, jos suhde on ep�tasainen, jos toinen on toisen armoilla eik� p��se rauhaan velvollisuuksistaan toista kohtaan.

T�ss� on jonkin verran kulttuurillisia eroja ja esimerkiksi it�maiset kulttuurit ovat selke�sti [yhteis�]llisempi� kuin l�nsimaiset, mutta osa yksityisyyden houkutuksesta on selv�sti ihmisten perusluonteessa. Ihminen kaipaa tietty� suvereniteettia, tilaa, jossa h�nen onnellisuutensa ei ole liiaksi kiinni toisten mielenailahteluista. Suuri osa pahoinvoinnista syntyy siit�, ett� ihmiset tuntevat joutuvansa pingottamaan, venytt�m��n omaa k�ytt�ytymist��n, ennen kuin saavat toisilta turvaa ja hyv�ksynt��.

Ratkaisuja on kaksi: tehd� laajat ja selke�t s��nn�t siit�, mit� yksil�lt� odotetaan, jolloin ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi (joskin hiukan alistetuksi), kunhan noudattavat n�it� s��nt�j�; tai sitten edellytt�� ymp�r�ivilt� ihmisilt� yh� v�hemm�n ja oppia pois omassa p��ss� olevat kuvitelmat siit�, mit� muut edellytt�v�t ([mihin oikein pyrin]).

Mutta koska ihmiset eiv�t keskim��rin jaksa toisiaan erityisen hyvin, heid�n on my�s vaikeaa luoda kunnollista yhteis�llist� [valta]a. T�m� on er�s t�rkeimmist� syist�, miksi ihmiset eiv�t usein onnistu sopimaan kaikille edullisista asioista. Niin kauan kuin ihmisell� on mahdollisuus ja kyky tehd� mieleisell��n tavalla (tai vaikutelma sellaisesta), h�n yleens� k�ytt�� omaa voimaansa ja kyky��n sen sijaan, ett� alkaisi monimutkaiset sovittelu- ja sopimisprosessit muiden kanssa. Ja yleens�, niin kauan kuin ihmisell� on mahdollisuus hankkia jotain omistukseensa, h�n ei antaudu yhteishallinnoinnin monimutkaisuuteen.

Jokaisen ihmisen oman vapauden kunnioitus onkin hyv� asia, mutta joskus omaan voimaan uskominen ja halu olla sitoutumatta muihin ihmisiin pelaa muunlaisten valtakeskittymien pussiin. Esimerkiksi ty�paikoilla on helppoa usuttaa ty�ntekij�t keskin�iseen kilpailuun, koska ihmisill� on niin suuri halu osoittaa, ett� he ''pystyv�t'' vaikka mihin -- ja ihminen pystyy tekem��n asioita paljon pidemp��n kuin kannattaisi ([kiire]). Samoin sotilasjunttien hallitsemissa maissa (pienest�) keskiluokasta suuri osa pelaa vallanpit�jien peli�, koska heist� on hienoa, ett� he kykenev�t p�rj��m��n. Vasta yhteinen tietoisuus siit�, ett� nihkeily ja sorto on v��rin niit�kin kohtaan, jotka selvi�v�t siit�, saa ihmiset vaatimaan yhdess� asioita.

Lasten hoitaminen yksin on rankkaa, mutta silti on vaikea hyv�ksy� kollektiivista lastenhoitomallia ([perherakenneongelmat]) ja vaikea tutustua ihmisiin vain siksi, ett� hekin tarvitsevat seuraa lastenhoidon lomassa. Edelleen perheelliset ja perheett�m�t ihmiset eiv�t n�e usein etujaan yhtenev�isin� juuri miss��n yhteiskunnallisessa asiassa (paitsi ehk� yleisess� yhteiskuntarauhassa).

T�ll� hetkell� ihmiset ovat kiireisi� ja stressaantuneita, mutta ty�el�m� tarjoaa satunnaisesti hyvi�kin diilej�. Ne, jotka saavat joskus hyv�n osan, ovat haluttomia n�kem��n itse��n sorrettuina, vaikka olisivatkin liian kiireisi� omasta mielest��nkin. Ne, jotka tekev�t paskoja duuneja, koska on pakko, ajattelevat kuitenkin usein, ett� he sent��n p�rj��v�t, verrattuna ihmisiin, joilla on oikeasti taloudellisia ongelmia. On vaikeaa n�hd�, ett� ty�n mielekkyys ja edullisuus on seurausta ''sek�'' omista kyvyist� ett� kollektiivisista oloista.

[kategoria: sosiaalisuus] [kategoria: el�m�ntavat]