Tämänhetkisessä kasvatustieteessä on keskeisenä ongelmana se, että [siirtovaikutus] (transfer) oppimistuloksissa on heikko. Tämä tarkoittaa, että tietoja ei osata soveltaa; ei osata käyttää sen kontekstin ulkopuolella, jossa niiden oppiminen on tapahtunut.
Yleensä heikon siirtovaikutuksen nähdään johtuvan siitä, että tiedon arvoa / käytettävyyttä ei nähdä, vaan tieto otetaan vastaan sellaisenaan. Sekä [konstruktionistit] että [kognitivistit] tarjoavat ongelmaan samaa ratkaisua, oppimista oppijan aktiivisena prosessina. Erityisesti tutkiva oppiminen on kognitivistien ratkaisu siirtovaikutusongelmaan.
Tutkiva oppiminen merkitsee sitä, että oppilaat laitetaan omin päin tutkimaan, etsimään ratkaisuja ja hakemaan tietoa heille asetetuista ''ongelmista''. Tutkimus tehdään yleensä ryhmätyönä ja oppiminen tapahtuu oppijoiden välisenä keskusteluna. Tämä malli on muodostettu muunmuassa asiantuntijoiden ongelmanratkaisua ja [oppimisympäristö]jä tutkimalla.
Tottakai tutkiva oppiminen on malli, joka tuottaa parempia ja perusteellisempia oppimistuloksia kuin vastaavan tiedon opettaminen sellaisenaan, selitettynä faktana. Mutta kun tarkastelee esim. oppimisympäristökokeiluja, joita on pidetty vieläpä onnistuneina, ei voi välttää tunnetta, että niissä panostetaan liikaa aina yhteen asiaan. On parempi, että asiat oppii perusteellisesti kuin että niitä ei opi ollenkaan, mutta ei yksinkertaisesti ole kantava ajatus kuluttaa älyttömästi opetusaikaa triviaaleihin asioihin, jotka oppilaat saisivat selville myöhemmin tarvitessaan aivan yhtä nopeasti.
Tutkiva oppiminen on mielestäni asia, jota ihmisten pitäisi harrastaa vapaa-ajallaan, ei kouluaikana. Epäilen, että tutkivan oppimisen [metodologia]lla itsellään on suuri siirtovaikutusvaje, että oppilaat eivät opi hyvin soveltamaan sitä omaehtoisesti vaan sen harrastaminen jää kontekstisidonnaiseksi. Jos tutkivaa oppimista sovelletaan johdonmukaisesti, päädytään amerikkalaiseen koulumalliin, jossa kaikille opetetaan perusteellisesti perusasiat ja siihen ihmisten oppiminen jääkin.
Jotta ihmiset oppisivat soveltamaan tutkivaa oppimista omatoimisesti, koulun olisi kyettävä antamaan ihmisille keinot selvittää niitä kysymyksiä, jotka heitä ''oikeasti'', ''luonnostaan'' kiinnostavat. Tämä on valtava haaste koululle, jos sillä on samaan aikaan suuret vähimmäisopetusvelvollisuudet (kuten tällä hetkellä on Suomessa, [perusopetussuunnitelma]n takia.
[kategoria: kasvatus]