sukupuolen tunnistaminen ja tunnustaminen

Thu, 24 Sep 2026 10:52:35 +0000

(nettip�iv�kirja 24.09.2026) Ep�ilen, ett� t�st� on tulossa v�h�n pitk� ja sekava kirjoitus. Ensiksi haluan sanoa, ett� en halua rajata kenenk��n vapautta itsem��rittelyoikeuteen. T�m� on nimitt�in se oikeus, joka sukupuolikeskustelussa tunnetaan nyky��n usein eniten uhatuksi, mutta tietysti muutkin [ihmisoikeudet], kuten oikeus henkil�kohtaiseen koskemattomuuteen, ovat t�rkeit�, ja ihme kyll�, t�t�kin oikeutta nykyisess� sukupuolikeskustelussa joskus uhataan.

Ensin selit�n nykyisen identiteettipoliittisen "oikean" tavan suhtautua sukupuoleen sellaisena, kuin olen sen ymm�rt�nyt keskusteluista. Siin� sukupuoli on ihmisen ominaisuus, ja sukupuoli m��rittyy sen mukaan, mit� ihminen "tuntee" olevansa. Pohjimmiltaan siis jokaisella on [oikeus] m��ritell� sukupuolensa, koska vain ihminen itse voi tiet��, mit� sukupuolta h�n tuntee olevansa. Sukupuoli, taas, on ep�selv� k�site. Sukupuolia on ainakin "nainen" ja "mies" ja lis�ksi l�hes varmasti "muunsukupuolinen" eli "muusu" ja "sukupuoleton". Koska sukupuoli on ihmiselle t�rke� ominaisuus (viite puuttuu), ymp�rist�n tulee ottaa kunkin ihmisen sukupuoli huomioon siten, ett� tukee toimillaan ihmisen omaa kokemusta t�m�n sukupuolesta ja siten v�hent�� ihmisen dissonanssia (tai dysforiaa) siit�, mit� sukupuolta t�m� on. Eli: ihmisill� on parempi olla, kun heit� kohdellaan sen sukupuolen mukaan, jota he tuntevat olevansa. On hiukan ep�selv��, mit� tarkoittaa naisena/miehen�/muusuna kohteleminen, mutta se tarkoittaa v�hint��n sukupuolittuneiden sanojen k�ytt�� oikein, kun t�st� ihmisest� puhutaan: tytt�� kutsutaan tyt�ksi, poikaa pojaksi, sukupuoletonta esimerkiksi nuoreksi, ja ihmisist� k�ytet��n nimi�, jotka he tuntevat omikseen tai sukupuoli-identiteettins� mukaisiksi.

Sitten aion selitt��, millaisen k�sityksen sukupuolesta olen itse omaksunut lapsena. Kuten viel� my�hemmin saatte huomata, en todellakaan halua esitt�� vastakkainasettelua n�iden kahden k�sityksen v�lille, vaan pikemminkin etsin synteesi� niist�.

En tied�, onko minulle opetettu t�m� k�sitys vai onko se omaa p��ttely�ni tai kokemusteni tarkastelua, mutta olen oppinut n�kem��n sukupuolen n�in: pohjimmiltaan ihmiset eiv�t ole mit��n sukupuolta. Sukupuolet eiv�t ennaltam��r�� yht��n mit��n, vaan ihminen kasvaa ilment�m��n sukupuolista k�ytt�ytymist� enemm�n tai v�hemm�n el�m�ns� aikana. Eli sukupuolet ovat v�h�n kuin ty�v�lineit�: niit� voi ottaa el�m��ns� niin kuin muitakin rooleja, vaikkapa ty�ntekij�n, vanhemman, bilehileen ja n�rtin rooleja. T�ss� ajattelussa sukupuolen ja luonteenpiirteiden v�lill� ei ole olennaista eroa, paitsi ehk� se, ett� sukupuoli on ''viel�'' huonommin m��ritelty kuin useimmat luonteenpiirteet (mit� ihmett� tarkoittaa k�yt�nn�ss�, ett� on henkisesti mies?). Kuitenkin on olemassa ''stereotyyppisen'' sukupuolisia k�yt�stapoja (voin esimerkiksi kikattaa larpatakseni tytt�m�isyytt�), joista voi valita omaan palettiinsa kaikenlaista sen mukaan, mik� on viihtyis��.

Lis�ksi n�ist� molemmista riippumatta, uudesta ja "vanhasta" sukupuoli-identiteetin katsantotavasta riippumatta, on olemassa tiettyj� ''fyysisi�'' ominaisuuksia, jotka yhdistet��n tiettyihin sukupuoliin. Itse en panisi kummoista painoarvoa sille, pystyyk� siitt�m��n lapsen, kun arvioidaan, onko joku mies vai ei. En haluaisi sotkea sit� sukupuoleen, koska on niin paljon ihmisi�, joille on ep�miellytt�v��, ett� heid�n sukupuolensa m��ritell��n ulkoa heid�n fyysisten ominaisuuksiensa perusteella.

Omaan sukupuoliajatteluuni on kuulunut, ett� koska sukupuoli on yksi stereotyyppi muiden joukossa, on vahvasti sukupuolisten ihmisten k�yt�s stereotyyppisempaa kuin niiden, joiden sukupuoli on h�ilyv�. Sukupuoli on siis rooli, jota voi valita esitt�� (ja l�hesty� stereotyyppia) tai heitt�� pois (ja et��nty� stereotyypista). T�ll� tavoin ne, joilla ei ole sukupuoli-identiteetti�, olisivat enemm�n omia luonteitaan, koska heill� on yksi stereotyyppi v�hemm�n determinoimassa k�yt�st� ja luonnetta.

No. Olen sitten saanut huomata, ett� t�m� ajatustapa ei aina toimi, koska on niin paljon ihmisi�, jotka oikeasti ''tuntevat'' olevansa jotain sukupuolta ja joille ei siksi ole ollenkaan valintakysymys, millaisia stereotyyppeja he noudattavat. (Tokihan ihminen voi tuntea olevansa mies ja noudattaa silti kaikkia naisen stereotyyppisia k�yt�stapoja, ja t�m�n voi tehd� olivat fyysiset sukupuoliominaisuudet mit� tahansa -- mutta ehk� se juuri aiheuttaa sit� ristiriitaa, joka on minulle niin tuntematonta subjektiivisella tasolla?) Olen siis tahattomasti v�h�tellyt ihmisten tuntemusta omasta sukupuolestaan, koska en ole itse kokenut, ett� oma sukupuoleni olisi minulle jotenkin annettu -- olen kokenut, ett� valitsen tai olen valitsematta sen, joka p�iv�, sill� miten k�ytt�ydyn. Yhten� p�iv�n� pinkki reppu, toisena totisen harmaa.

Mutta olen sit� mielt�, ett� ehdottomasti on olemassa ihmisi�, joille sukupuolikokemus ei ole sis�syntyinen eik� selv�, ei ehk� olemassakaan. Olen itse sellainen. Ne, jotka kokevat vahvasti jotain sukupuolta, p��ttelev�t t�st� usein seuraavasti: ei tunne olevansa sukupuolta -> ei sukupuoliristiriitaa -> cis -> sit� sukupuolta, jota on virallisesti.

T�m� on minulle loukkaavaa, vaikkei nyt ehk� aivan hirve�n vakavasti loukkaavaa. En pysty hyv�ksym��n t�t� hypp�yst� statuksesta "ei ole harmissaan, ett� pidet��n miehen�" statukseen "tuntee olevansa mies". Ne ovat minusta ihan eri asioita. Niin kuin min� olen katsonut muiden sukupuolen etsint�� omasta n�k�kulmastani ja ollut ymm�rt�m�tt�, miten vahva kokemus se voi joillekuille olla, niin katsovat muut minun sukupuolen etsinn�tt�myytt�ni eiv�tk� ymm�rr�, miten olematon kokemus se voi olla. Ja eik� tarkoitus ollutkin juuri korostaa sit�, miten ihminen itse asian kokee? Miten ihmeess� minun kokemuksiani ("tuntee olevansa mies") nyt yht�kki� m��ritell��nkin sen perusteella, miten muut minuun suhtautuvat ("ei harmistu, kun luokitellaan mieheksi")?

Joten ehk� p��sisin nyt vihdoin viimein siihen synteesiin.

T�rkeint� minun n�k�kulmastani on se, ett� ihmiset ovat onnellisia ja ett� heill� on ehe�, turvallinen olo niin itsess��n (mielenterveyden kannalta) kuin yhteis�iss��n ja yhteiskunnassa ([mihin oikein pyrin]). Siksi ensiarvoisen t�rke�� on tukea ihmisten hyv�� oloa ja noudattaa heid�n ohjeitaan siit�, miten heihin viitataan ja suhtaudutaan. Ei se ole vaikeaa! Se, ettei kykene k�ytt�m��n ihmisest� h�nen uutta, itse valitsemaansa nime�, on v�h�n kuin ei kykenisi sanomaan norsua norsuksi kun se osoittautuu norsuksi eik� mursuksi.

Kukaan ei edelleenk��n tied�, mit� sukupuolet tarkoittavat. Jos joku sanoo "olen nainen" ja tarkoittaa sill� "haluan perustaa perheen peniksellisen ihmisen kanssa", se on tavallaan OK, mutta olisi parempi sanoa "haluan perustaa perheen peniksellisen ihmisen kanssa" koska jos sanoo "olen nainen" ja luulee sen automaattisesti tarkoittavan my�s t�t� tarkempaa asiaa, tulee tasan varmasti v��rinymm�rretyksi jossain yhteydess�. Jos sanoo "olen nainen" ja tarkoittaa sill� "tunnen olevani nainen", ei oikeastaan voi erehty�, mutta harmi kyll� voi silti tulla v��rinymm�rretyksi.

Eli tavallaan sukupuoli on edelleen t�ydellisen turha k�site, sill� vaikka ihmiset voivatkin kertoa, mik� heid�n sukupuoli-identiteettins� on, kyseinen identiteetti voi sitten kuitenkin realisoitua k�yt�kseksi ihan miten vain, ja ainoa tapa kertoa ''miten'' on tietty� sukupuolta, on kertoa se, siis ett� mit� se sitten k�yt�nn�ss� merkitsee. Jos mit��n.

Ja t�m� on maailma, jossa me minun kaltaiseni ihmiset, joilla ei ole mit��n hajua, milt� "tuntuu olla jotain sukupuolta", p�rj��mme my�s hyvin. Jokainen kertokoon, edellytt��k� h�nen sukupuoli-identiteettins� muilta toimia. Jos edellytt��, yleens� n�m� toimet ovat aivan kohtuullisia eik� niiden noudattamisessa ole mit��n vaikeaa. Ihan turhaan valitetaan siit�, ettei mit��n saa sanoa.

�l� oleta. Kuuntele. Opi.

* [merkint�: 2026-09] * [atehwa] * [kategoria: p�iv�kirjamerkint�] * [sosiaalisen ja biologisen sukupuolen erotteleminen] * [ihmisen salainen voimavara] * [ihmisen laumak�ytt�ytymisen kolme perustyyppi�] * [nainen] * [millaisia ihmiset sattuvat olemaan] * [kaunis ihminen] * [sukupuolipahan alku ja juuri]