Mustasukkaisuutta pidetään yleensä sen ongelmana, joka on [mustasukkainen], tai enintään harmillisena asiana, jonka kumppanikin joutuu ottamaan huomioon. Monet kuitenkin myös ''haluavat'' kumppaneiltaan mustasukkaisuutta, koska katsovat sen metkitsevän arvostusta.
Se, kuinka paljon ihmiseltä voi ''vaatia'' mustasukkaisuutta, perustuu käsitykseen vastuunjaosta ihmissuhteessa, erityisesti sen pitämisessä koossa. Jos jonkin käyttäytymisen vahtimisesta on vastuu itsellä, ei sen suhteen voi tietenkään vaatia mustasukkaisuutta. Jos vastuu on toisella, mustasukkaisuus voidaan nähdä palveluksena: toinen huolehtii siitä, että oma käytöksesi ei ole ihmissuhdetta tuhoavaa.
Koska itselläni ei ole vahvaa biologista viettiä mustasukkaisuuteen, koska mielestäni ihmisellä on kokonaan vastuu omasta käytöksestään ja koska uskon, että lähtökohtainen luottamus on oikea lähestymistapa useimpiin riskeihin, en ole kovinkaan mustasukkainen. Jos joku toivoo minulta mustasukkaisuutta, hän toivoo siis joko, että (1) minulla olisi vietti mustasukkaisuuteen, (2) ottaisin vastuuta hänen käytöksestään tai (3) en luottaisi häneen.
En ymmärrä, miksi kukaan haluaisi minulle vietin mustasukkaisuuteen (ellei hän vihaa minua), sillä mustasukkaisuus on pahaa oloa ja rajoittaa molempien elämää. En ymmärrä, miksi joku haluaisi, etten luota häneen. Niinpä todennäköisin selitys mustasukkaisuuden vaatimiselle on halu olla ottamatta vastuuta tekemisistään. Tällaisen toiveen noudattaminen ei ole mielestäni mikään pieni palvelus... silti mustasukkaisuuden vaatiminen on itse asiassa aika yleistä.
----
[kategoria: sosiaalisuus] [kategoria: seksuaalisuus]