lasten suojeleminen sosiaalisessa mediassa

Mon, 15 Jun 2026 10:17:07 +0000

(nettip�iv�kirja 15.06.2026) Ajattelin puhua v�h�n lasten suojaamisesta netin vaikutuksilta, koska t�rm�sin Politicossa kirjoitukseen siit�, miksi alaik�isten sulkeminen pois sosiaalisesta mediasta ei toimi (https://www.politico.eu/article/social-media-ban-under-16s-uk/). Kirjoitus on hyv�, mutta en usko, ett� siin� mainitut "toimivat" keinot toimivat oikeasti nek��n. Ne saattavat toimia juuri nyt ja t�ll� hetkell�, mutta tuskin pysyv�sti. Yrit�n palata t�h�n alempana.

Yrit�n v�h�n jaotella milt� kaikelta lapsia yritet��n suojata, kun heit� yritet��n suojata netilt�. Suurin osa netin "vaaroista" on erilaista hyv�ksik�ytt��.

# Kun lapset yritet��n pit�� kiinnitettyin� erilaisiin sis�lt�virtoihin (fiideihin), heit� hyv�ksik�ytet��n taloudellisesti mainosten v�litt�miseen. # Kun lapsia rekrytoidaan rikollisiin tai vaarallisiin teht�viin netiss�, heit� hyv�ksik�ytet��n rikollisiin tarkoituksiin. # Kun lapsia yritet��n saada tekem��n netiss� seksuaalisia tekoja tai sopia tapaamisia seksuaalisten tekojen tekemiseksi, heit� k�ytet��n hyv�ksi seksuaalisesti.

Lis�ksi netin k�yt�ll� on nyky��n passivoivempi vaikutus kuin silloin, kun itse vietin nuoruuttani netiss�. T�m� johtuu siit�, ett� omien sis�lt�jen luominen (joka on mielest�ni kehitt�v�� tekemist�) on v�hentynyt ja sis�lt�jen kulutus lis��ntynyt, l�hinn� juuri yll� mainittujen kaupallisten intressien vuoksi. Netin haitallisuus liittyy siis olennaisesti siihen, ''miten'' sit� k�ytet��n. Netti on merkitt�v�sti parempi kuin esimerkiksi televisio siin� mieless�, ett� sit� pystyy k�ytt�m��n paljon hy�dyllisemmin kuin televisiota.

Lasten erist�minen netist� tai sosiaalisesta mediasta ei tietenk��n tule vastaamaan yll� mainittuihin vaaroihin -- ei silloin, kun se ep�onnistuu ja lapset p��tyv�t palveluihin valehtelemalla ik�ns� tai k�ytt�m�ll� tarpeeksi pieni� palveluita; mutta ei silloinkaan, kun se onnistuu ja lapset alkavat opetella netiss� liikkumista vasta 16- tai 18-vuotiaana tai mihin ik�raja asetetaankin.

Jo nyt minusta huonoin medialukutaito ja pahin riski p��ty� ved�tetyksi netiss� on yli 55-vuotiailla, jotka eiv�t ole nuoruudessaan tottuneet s�hk�isiin viestint�medioihin. Altistuminen, ohjaus ja nettik�ytt�ytymisen kouluttaminen ovat keskeisess� asemassa hyv��n ymm�rrykseen netin hy�dyist� ja vaaroista, eiv�tk� n�m� ihmiset ole koskaan saaneet sit�. Jos sosiaaliselle medialle onnistuttaisiin asettamaan ik�rajoja, saisimme vanhempia ja v�hemm�n oppimaan kykenevi� netin k�ytt�ji�.

T�m�n hetken "toimivat" keinot lasten suojelemiseksi, eli erilaiset alustoille s�lytetyt velvollisuudet ja ohjeet (esimerkiksi tarkkailla viestinn�n rikollista sis�lt��) saattavat toimia t�ll� hetkell� ainakin v�h�n, mutta se ei ole malli, jota voi jatkaa loputtomasti. Ennen suurten someyritysten syntymist� netiss� oli paljon hajautettuja, s��ntelem�tt�mi� viestint�alustoja, joilla ei ollut yht� vastuutahoa taustallaan. Suurin osa n�ist� alustoista on edelleen olemassa, vaikkei niin suosittuina kuin ennen, ja jos yritysten ohjaamasta somesta tulee tarpeeksi s��nnelty�, toksista tai hankalaa lasten kannalta, lopulta he siirtyv�t sinne miss� on vapaampaa. Aina se uusi palvelu ei ole firma, jonka voi haastaa oikeuteen.

Ainoa, mink� tied�n edelleen toimivan, on lasten itsens� vahvistaminen. Lapsia joutuu opettamaan vaaroista. Ihan niin kuin tosimaailmassa ei kannata v�itt��, ett� jokainen aikuinen on lasta vaaniva pedofiili, ihan samaan tapaan ei kannata netiss�k��n sanoa ett� kaikilla tuntemattomilla on paha mieless�, vaan kertoa lapselle, mik� on OK k�yt�st� ja mik� ei, ja kertoa, mit� voi tehd�, jos t�rm�� netiss� johonkin mik� huolestuttaa. Aikuisten kyky� k�sitell� ongelmatilanteita pit�� parantaa. Onneksi meill� on kohta vain sellaisia kasvattajia, joilla on edes jokin kokemus nuorempana ihmisiin tutustumisesta netin kautta.

Mutta olennaista on siis edelleen se, ett� lasten netin k�yt�ss� ollaan ''mukana''. Netti ei ole, eik� tule olemaan, paikka johon lapsen voi laittaa "viihtym��n" yksikseen - se on v�h�n kuin antaisi lapselle rahaa ja l�hett�isi ulos ovesta katsomaan, keksiik� rahalle k�ytt��. Niin kuin voi osallistua lapsensa netin k�ytt��n, lasta voi my�s osallistaa omaan netin k�ytt��ns� ja kertoa ja n�ytt��, mit� tekee netiss� ja miksi.

Perheilt� puuttuu yhteist� aikaa. Yhteinen netiss� vietetty aika on yksi niist� hy�dyllisimmist�.

* [merkint�: 2026-06] * [atehwa] * [kategoria: p�iv�kirjamerkint�] * [lasten vanhemmat] * [lasten kasvattamisesta] * [lasten kasvattaminen on yhteinen projekti] * [laulu: lapset] * [asioita, joihin lapset todenn�k�isesti suostuvat] * [televisio]