[...]
Kun puhutaan rahasta, nousevat helposti esiin samalla kysymykset vallasta. Kuka saa päättää, miten asiat toimivat? Kuka hyötyy missäkin tilanteessa, kuka häviää? Kryptovaluutta on luonut paljon uusia kysymyksiä ja ehkä joitain vastauksiakin toimimalla julkisena koelaboratoriona.
[...]
Esimerkiksi ECDSA-salakirjoituksen murtuessa otetaan todennäköisesti käyttöön jokin toinen asymmetrisen kryptografian menetelmä, jolla maksutapahtumat allekirjoitetaan. Mutta silloinkin käyttäjien pitää siirtää rahansa vanhoilta tileiltä uusille, turvallisille tileille. Ajan mittaan voikin olla, että vanhoja, kadonneita Bitcoineja aletaan kierrättää murtamalla vanhojen tilien kadonneet Y-avaimet, kun matematiikan edistys tekee tästä mahdollista.
[...]
Tähän mennessä Bitcoinin perusjärjestelmä (Bitcoin-verkko ja sen
ohjelmistot) on osoittautunut varsin vakaaksi, mikä
vakaaksi. Tämä on hyvä saavutus, kun ottaa huomioon, että
suuri osa järjestelmään osallistuvista tahoista on nimettömiä ja
murtautujilla on rahallinenkin syy yrittää keksiä järjestelmästä
heikkouksia. Sen sijaan järjestelmän päälle rakennetut helppokäyttöiset
palvelut ovat jo monta kertaa olleet joko tietomurtojen kohteena tai
huijauksia alun perinkin - sillä netissähän näitä kahta voi olla
vaikeaa erottaa. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi nettipalvelu, joka
on pitänyt huolta käyttäjiensä Bitcoineista näiden puolesta, on
hukannut tai vuotanut (tahallaan?) murtautujille tilien Y-avaimet,
joita tarvitaan rahan siirtämiseksi tililtä.
[...]
Bitcoinin kurssin epävakautta lisää myös se, että periaatteessa milloin tahansa voi ilmaantua taho, joka laskee liikkeelle suuret määrät tallessa olleita Bitcoineja hetkessä. Koska suurin osa Bitcoinista on kadotettua tai varastossa olevaa rahaa (eroa ei voi tietää), tällaisen suuren valuuttareservin ilmaantuminen voi aiheuttaa rajujakin heilahduksia kurssiin. Ehkä pahimmin tällaisesta tilanteesta kärsivät ne, jotka myyvät jotain kiinteään Bitcoin-hintaan ja myyvät vahingossa alihintaan tuotteitaan.
[...]
Koska kryptovaluuttaa Tässä vaiheessa alkaa ehkä jo
tuntua siltä, että Bitcoin on jonkinlainen pyramidihuijaus, jossa
vakiintuneet käyttäjät houkuttelevat lisää ihmisiä mukaan
paisuttaakseen omien Bitcoiniensa arvoa. Bitcoin ei voi
käyttää kuitenkaan istu klassiseen pyramidihuijauksen
määritelmään. Useimmat Bitcoinien ostajat toivottavasti ymmärtävät,
ettei Bitcoinien arvo perustu mihinkään muuhun kuin vaihdon
välineenä, sen arvoa pitää yllä puhtaasti kysyntä eli käyttäjät. Tässä
mielessä kryptovaluutan siihen, että joku muukin haluaa
niitä. Lisäksi Bitcoin on toimiva maksuväline, jonka tekniset edut
muuhun sähköiseen rahaan verrattuna ovat selkeät. Oikeastaan Bitcoinien
käyttö sijoituskohteena ja maksuvälineenä ovat kaksi aika erillistä
asiaa, jotka kyllä vaikuttavat toisiinsa, mutta joiden arvo käyttäjille
on erilainen.
!!! Bitcoinin monopoliasema
Kryptovaluuttoja on periaatteessa helppo perustaa. Niitä varten
ei tarvitse tuottaa mitään konkreettista eikä valuutan tarvitse olla
luonnostaan arvokasta: riittää, että sitä on rajallinen määrä ja sillä
on kysyntää. Valuutan taustapalvelut vaativat tietysti
ohjelmointityötä, mutta Bitcoinin ja monien muiden kryptovaluuttojen
ohjelmistokomponentit ovat avointa lähdekoodia ja niistä pystyy
tekemään omia versioitaan aivan yhtä helposti kuin muistakin avoimen
lähdekoodin ohjelmistoista. Oikeasti ohjelmistoa ei tarvitse edes
muutella, voi rinnastaa vain pystyttää oman
kryptovaluuttaverkon samoilla säännöillä kuin aiemmat.
Yksi ongelma uuden kryptovaluutan käyttöönotossa kuitenkin on:
sille täytyy löytää käyttäjiä. Käyttäjät vakauttavat valuutan arvon,
lisäävät valuutan palveluverkon luotettavuutta, toimivat joskus
järjestelmän kehittäjinäkin ja luovat valuutan ekosysteemiin
palveluita. Kryptovaluuttojen tilanne on samanlainen kuin
sosiaalisen median palveluun: käyttäjät palveluiden:
kaikki haluavat tyypillisesti käyttää sitä palvelua,
jossa jolla on jo mahdollisimman
paljon muita käyttäjiä. Niinpä valuutalle ei ole aivan
yksinkertaista kehittää kilpailijoita, vaikka ohjelmistojen lähdekoodi
onkin vapaasti saatavilla. On siis vaikeaa keikuttaa
vakiintuneen palvelun asemaa, esimerkiksi Googlen, Facebookin tai
Bitcoinin. Se ei ole kuitenkaan estänyt yrittämästä: erilaisia
korjattuja tai paranneltuja kryptovaluuttoja on olemassa jo satamäärin.
Vaihtoehtoiset palvelut ja kryptovaluutat syntyvät vakiintuneiden jättiläisten rinnalle ja niitä yleensä käytetäänkin rinnakkain. Jos haluaa vähemmän vakoilevan hakukoneen, joutuu ehkä joskus kuitenkin käyttämään Googlea paremman kattavuuden vuoksi, ja jos haluaa vakaamman kryptovaluutan, joutuu ehkä kuitenkin käyttämään Bitcoinia, jos tiettyä tuotetta ei myydä muulla kryptovaluutalla. Uudet tulokkaat sisältävät usein parannuksia, jotka vetoavat käyttäjäkuntaan. Rinnakkaiselossa ne pystyvät usein pikku hiljaa kasvattamaan käyttäjäkuntaansa, varsinkin jos vakiintuneet järjestelmät eivät aktiivisesti yritä hankaloittaa tulokkaiden vakiintumista. Tähän mennessä Bitcoin-yhteisö on suhtautunut hyvin myönteisesti kilpailijoihinsa.
!!! Bitcoin Muut kryptovaluutat
Kryptovaluutat kannattaa jakaa kahteen luokkaan, niihin jotka
ovat muunneltuja versioita Bitcoinista ja kokonaan riippumattomiin
kryptovaluuttoihin. Aloitamme Bitcoin-varianteista ja
muut etenemme sitten muihin.
Useat kryptovaluutat tekevät Bitcoiniin lähinnä teknisiä parannuksia. Ehkä näkyvin ja mielenkiintoisin on scrypt-algoritmi, joka ensimmäisenä otettiin käyttöön Litecoin-kryptovaluutassa. Bitcoin-lohkojen luomisen laskennallinen vaativuus johtuu siitä, että niille pitää löytää sisältö, joka tuottaa tarpeeksi moneen nollaan loppuvan SHA-256-tarkistussumman (vaadittua nollien määrää säädellään siten, että lohkonluontivauhti pysyisi 10 minuutissa). SHA-256-summien nopea laskeminen vaatii tällä hetkellä erityistarkoitukseen tuotettua laitteistoa. Scrypt-algoritmi on taas nopea laskea näyttökorteilla, joita löytyy lähes joka koneesta. Niinpä scrypt-algoritmin käyttö tarkistussummiin ohjaa suuremman osan verkon taustalla olevasta laskentatehosta kotitietokoneille ja siten mahdollisesti hajauttaa järjestelmää tehokkaammin kuin SHA-256.
Peercoin-niminen valuutta puolestaan pureutuu siihen, että Bitcoinin vakauttajaksi ja päätöksentekomekanismiksi on valittu juuri laskennallinen vaativuus. Laskennallisen vaativuuden oikeastaan ainoa hyvä puoli on se, että siinä ei pysty huijaamaan: ainoa tapa luoda lohkoja on oikeasti kokeilla lähes loputtomasti erilaisia tarkistussummia kilpaa muiden kanssa. Huono puoli on esimerkiksi se, että tähän kuluu (periaatteessa turhaan) sähköä, laitteistohankintoja ja vaivaa. Tunnetaan jo tapauksia, joissa tutkijat ovat salaa käyttäneet tieteelliseen laskentaan tarkoitettuja laitteistoja Bitcoin-louhintaan.
Peercoinissa lohkoketjuun pystyy luomaan lohkoja raa'an laskentavoiman lisäksi sillä, että on omistanut tarpeeksi paljon rahaa tarpeeksi pitkään. Valuutta itsehän on (krypto)valuuttajärjestelmän toinen osa, jonka omistamisessa ei pysty huijaamaan. Tällaisen "omistuslohkon" (''proof-of-stake block'') pystyy luomaan sitä helpommin, mitä kauemmin ja enemmän jollain omalla tilillä on ollut käyttämätöntä rahaa. Lohkossa tämän rahan "ikä" nollataan taas, ja samalla varmistuu, että kyseinen raha on edelleen kierrossa eikä kadonnutta. Jos lohkoketjuja on useita kilpailevia, eivät säännöt valitse sitä, jonka tuottamiseen on kulunut eniten laskentatehoa, vaan sen, jossa rahaa on kiertänyt eniten.
Peercoin tekee Bitcoiniin myös lukuisia pienempiä ja suurempia insentiivimuutoksia, eli palkitsee eri tavoin. Näiden parannusten on tarkoitus tehdä valuutasta hallinnollisesti vakaampi, mutta käytännössä vaikutuksista ei ole vielä ehtinyt kertyä tarpeeksi kokemusta - eikä ratkaistuista ongelmistakaan Bitcoinin puolella. Peercoinin potentiaalinen rahamäärä ei ole enää rajallinen, jotteivät lohkopalkkioiden pienentyessä kaikki kyllästyisi luomaan uusia lohkoja. Lisäksi välitysmaksut (''transaction fees'') eivät päädy enää lohkon luojalle, jottei lohkojen tekijöillä olisi houkutusta olla vahvistamatta toistensa lohkoja. Välitysmaksut ovat myös pakollisia, jottei olisi kannattavaa häiritä järjestelmää luomalla loputtomasti pieniä maksusuorituksia.
!!! Julkiset kirjanpitojärjestelmät
Jos ärsyttää arvailla, mikä kryptovaluutta on tulevaisuuden kova sana tai miten kurssivaihtelut vaikuttavat omaan rahankäyttöön, kannattaa ehkä katsoa hieman kauemmas ja tutkia muita hajautettuja maksujärjestelmiä. Ripple ja Stellar ovat molemmat valuuttariippumattomia maksujärjestelmiä, joissa kaikki verkkoon osallistuvat pitävät omaa kopiotaan tilien sisällöistä. Stellar on Ripplestä tehty (mahdollisesti parannettu) versio; myös Ripplen lähdekoodi on avointa.
Ripple ja Stellar ovat silti kryptovaluuttoja, koska niissä rahan omistaminen perustuu sähköisesti allekirjoitettuun maksutapahtumaan, eikä niissä ole yhtä keskitettyä tahoa, joka päättäisi, mitkä maksutapahtumat ovat "oikeita" ristiriitatilanteessa. Hajautetun luonteen vuoksi näidenkin järjestelmien pitää ratkaista, miten valitaan useista totuuksista se oikea, jos verkon eri osat mainostavat keskenään ristiriitaisia maksutapahtumia.
Bitcoinissa sääntöjä noudattamattomat tapahtumat ja lohkot hylätään saman tien ja useista ''hyväksyttävistä'' historioista valitaan se, jonka tuottamiseen on mennyt eniten verkon resursseja. Ripplessä ja Stellarissa oikeasta maksuhistoriasta sovitaan eräänlaisella joukkopäätöksellä, jossa verkon solmut hyväksyvät sen tietokannan, jonka useimmat tahot vahvistavat. Ripplessä luotetut vahvistajat saa kukin Ripplen käyttäjä päättää itse. Näihin tahoihin ei kuitenkaan tarvitse luottaa perinteisessä mielessä: riittää, että voi luottaa, etteivät nämä tahot tee yhteistyötä muiden hämäämiseksi. Yksittäisen häiriköijän pystyy helposti sulkemaan pois vertaamalla tämän todistuksia muiden todistuksiin, ja tahallisesta valehtelusta verkko rankaisee tiputtamalla solmun pois vahvistajien listalta.
Ripple ja Stellar sisältävät myös omat valuuttansa, joilla välityspalkkiot maksetaan. Maksuja ei anneta kenellekään, vaan jokaisen tapahtuman yhteydessä yksinkertaisesti tuhotaan vähän rahaa. Tämä estää kuormittamasta tahallaan järjestelmää pikkusiirroilla. Valuuttojen syntymekanismit ja alkujako ovat vähintään yhtä epäilyttäviä kuin Bitcoinissa, mutta niitä tarvitsee täysin merkityksettömän määrän pystyäkseen käyttämään näitä palveluita. Periaatteessa tämäkin yksityiskohta luo pieniä epävarmuustekijöitä vallan jakautumisen suhteen, jos näiden järjestelmien merkitys kasvaa. Stellarin virtuaalivaluutta on inflatorinen eli sitä syntyy lisää; Ripplessä valuuttaa on luotu rajallinen määrä, jota on jaettu järjestelmän kehittäjiltä erilaisin menetelmin eteenpäin.
Ripplessä ja Stellarissa voi myös ilmoittautua valuutanvaihtajaksi haluamillaan kursseilla. Molemmat verkot osaavat etsiä parhaan mahdollisen valuutanvaihtopolun, jolla maksusuoritus kannattaa tehdä, jos ostaja ja myyjä käyttävät eri valuuttaa. Niinpä nämä verkot tarjoavat sähköisten, keskusvallasta vapaiden maksutapahtumien edut ilman erilliseen valuuttaan sisältyviä riskejä.
Omat kysymyksensä on tietysti myös perinteisten valuuttojen kanssa. Jotta rahaa pystyy käyttämään näissä verkoissa, sitä pitää jostain ensin saada. Tätä varten on luotettuja laitoksia, jotka antavat Ripple- tai Stellar-luottoa perinteistä rahaa vastaan. Tilanne on samanlainen kuin perinteisellä pankilla tai vaikkapa Paypal-palvelulla, jossa sinun pitää ensin tallettaa rahaa, ennen kuin voit käyttää sitä virtuaalimuodossa. Varsinaiset maksutapahtumat eivät kuitenkaan ole tämän palveluntarjoajan välitettävinä, vaan tehdään täysin riippumattomasti hajautetussa verkossa.