kohtaaminen

Fri, 07 Aug 2009 06:37:07 +0000

"Mist� sin� olet kotoisin?" min� kysyin. // "Mist�s itse olet?" h�n kysyi vastaan. // "Aroilta, nummmilta, kulottuneilta heinikoilta, // kukkuloilta, keroilta, vaaroilta ja vuorilta, // vedest�, puroista, yl�maiden j�rvist�, // poluilta, notkoista, solista ja soista, // unohdetusta ladosta, murtuneesta padosta, // kasken savun udusta, ojien sammakonkudusta. // Mit� tulin ensin ja tulen uudestaan // kun paikka on p��ssyt unohtumaan muilta. // Min� lasken sormeni tuttuun maahan // ja huomaan, ettei sen ole ollut ik�v� minua."

N�in vastasin, ja h�n katsoi minua // sill� nyt h�n tiesi, miten tuli vastata. // Me tuijotimme toisiamme pitk�n aikaa // ja odotin, osaisiko h�n vastata ollenkaan // ja lopulta h�n hymyili ja k��nsi katseensa // ja alkoi yh� vakaammalla ��nell� puhua: // "Olen ollut kaukana ja tullut l�helle. // Minulle on k�ynyt niin kuin k�y kaikille. // Olen iloinen ja tarpeeton ja ihan mik� vain // ja sukkani ovat m�r�t aamukasteesta // ja joskus liid�n kuuta kohti, joskus lupailen // ett� joku saa luonani kodin itselleen // ja kiltteytt�ni tarjoan ja otan huomioon // ja kaikki p��tyy minussa samaan onkaloon."

Me olimme ja katsoimme ja teimme uudestaan // niin ett� s�nkyyn p��dyimme vierekk�in makaamaan.