(nettipäiväkirja 24.08.2026) Minulla on elämässä paljon sellaista, mitä pidän lähtökohtaisesti arvokkaana, mitä mistäkin syystä -- estetiikasta, [tasa-arvo]n tai vapauden kannalta, ja varmasti monista muistakin syistä. Keksin sanoittaa yhden, jota arvostan aivan erityisen paljon: se on, kun ihmiset päättävät tehdä jotain jännää ihan vain huvin vuoksi.
Sen ei tarvitse olla edes kovin erikoista! Se on mitä tahansa, mitä ei tavallisesti tekisi. Jollekulle se voi olla muurin päällä kävelemistä. Jollekulle sitä, että pistäytyy metsään, josta aina kulkee ohi, mutta ei koskaan ole tullut tutkineeksi, mitä se pitää sisällään. Jollekulle se voi olla uskallus laulaa kavereiden kanssa julkisella paikalla. Jollekulle se, että pyytää halausta tuntemattomalta.
Monet asiat, joita teen, yrittävät olla kontribuutio tähän, yrityksiä tehdä maailmasta monimutkaisempi ja mielenkiintoisempi. Mutta vielä enemmän arvostan sitä, kun ympärilläni vain tapahtuu mielenkiintoisia asioita, eikä minun tarvitse tehdä mitään [erikoista]. Se on maailman kauneutta, joka virtaa ympäritseni. Olen tavallaan kirjoittanut tästä samasta jo 18-vuotiaana, jolloin kutsuin tätä kykyä tehdä jotain yllättävää ''hassuksi otukseksi'': [ihmisen salainen voimavara].
Syyskesä ehkä jotenkin rohkaisee näihin irtiottoihin. Näin eilen illalla kotiin pyöräillessäni teinejä, jotka pelasivat kännykällä ja olivat tehneet itselleen pehmusteilla loikoilupaikan alikulkusillan pilarin yläpuolelle, seinäviisteelle. Kisahallilla joku oli keksinyt pelata lentopalloa pelkillä kyynärpäillä. Osallistujat mokailivat, nauroivat, kiroilivat ja mokailivat lisää. Tyttöystäväni oli lapsineen Fantastisissa pidoissa, jotka, vaikka eivät olekaan ollenkaan spontaani aktiviteetti, ovat mainio esimerkki asiasta, joka on järjestetty puhtaasti mielenkiinnon tähden.
* [merkintä: 2026-08] * [atehwa] * [kategoria: päiväkirjamerkintä] * [Maailma on kaunis ja ihmiset hyviä] :) * [elämässä tärkeitä asioita]