[...]
Kun ihminen tutkii maailmaa, hän tutkii tosiasiassa omaa tapaansa
havaita se. Vailla ymmärrystä siitä, miten näkee maailman, ihminen ei
voi ottaa huomioon oman näkemyksensä vaikutusta ja siksi ihmisen kuva
maailmasta on harhainen. harhainen ([itsepetos]).
Kun ihminen oppii ymmärtämään, miten hänen oma havainnointinsa
vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää, hänen maailmansa muuttuu
todennäköisemmäksi. Kun ihminen näkee oman näkemisensä mahdollisimman
hyvin, näkyy maailmakin selkeimmin.
[...]
Minä en ole vanha [vanha] mutten ihan
nuorikaan. Yhä edelleen kuulostelen, mitä ruumiini yrittää kertoa
minulle siitä, miten minun kannattaisi olla, ja yhä edelleen yritän
seurata motivaatiotani sen alkulähteille, jotta varmasti tekisin sitä,
mikä minusta tuntuu hyvältä. Mitä pidemmälle pääsen siinä, sitä
paremmin osaan huomata, mitä halujani en voi yhtaikaa saavuttaa. Osa
ihmisistä on kirottu haluilla, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa,
kuten halulla olla pelätty ja rakastettu tai vaikkapa mukavuudenhalulla
ja kunnianjanolla. Mutta kyetäkseen huomaamaan, mitä haluamaansa voi
saavuttaa, pitää ensin ymmärtää, mitä todella haluaa. Ja pystyäkseen
elämään sopusoinnussa itsensä kanssa pitää ymmärtää, mitä todella
tuntee.
[...]