<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-15"?>
<rss version="2.0"><channel>
<title>eettinen kapitalismi</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/</link>
<description>Recent changes in eettinen kapitalismi</description>
<item><title>eettinen kapitalismi</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/eettinen%20kapitalismi</link>
<guid>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1406611623</guid>
<description>&lt;p&gt;&lt;ins&gt;(nettipäiväkirja 28.09.2013) Minua mietityttää usein, miksi 
markkinoilla olevat yritykset vaivautuvat toimimaan senkään verran 
moraalisesti kuin vaivautuvat. Ohjaako markkinamekanismi niitä todella 
siihen? Luulen, että kyse on pikemminkin eräänlaisesta uskosta: 
erilaisilla yrittäjillä on erilaisia käsityksiä siitä, miten vedetään 
menestyvää yritystä, ja monet näistä käsityksistä sisältävät sekä 
altruistisia arvoja että hyödyntavoittelun pitkänäköisyyttä, joka olisi 
puhtaasti pääomistussijoitusten arvon maksimoimiseksi tarpeetonta. 
Toisin sanoen: yrittämiseen liittyy usein arvoja, uskoa ja ylpeyttä, 
joka ohjaa toimimaan moraalisemmin kuin mihin ympäristö muuten 
ohjaa.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Mutta tällainen järjestys on omalla tavallaan myös särkyvä. 
Mitä, jos pitkäjänteisesti ja moraalisesti toimivat yritykset eivät 
pärjää markkinoilla omistajien tuottoarvoa kaikin keinoin maksimoiville 
yrityksille? Mitä jos markkinamekanismi ei oikeasti ohjaa ihmisten 
toimintaa kaikille hyödylliseen suuntaan? Mitä tehdään, kun vallalle 
pääsee taas yksi uusi villitys, joka antaa suuryrityksille uudet 
arvot?&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Markkinatalouden yksi hieno puoli on se, että yrityksen _ei_ 
tarvitse maksimoida voittojaan eikä sijoittajan tuottojaan. Kukin voi 
vapaasti valita arvonsa, ja jos rahojaan käyttää mieluummin eettisten 
toimintatapojen kehittämiseen kuin rahan kerryttämiseen, ei kenelläkään 
ole siihen mitään nokan koputtamista. Kukaan ei edes tiedä, mikä viime 
kädessä on tuottoisin toimintatapa. Ei ole esimerkiksi osoitettua, että 
osakeyhtiö olisi jotenkin ylivertainen osuuskuntaan nähden tai toisin 
päin (näiden kahden olennainen ero on, että osakeyhtiön voi, 
paloittain, myydä tai ostaa, mutta osuuskuntaan voi vain liittyä tai 
erota siitä).&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Mutta kaikki tämä korostaa vakiintuneen kulttuurin, eräänlaisen 
uskonnon, merkitystä. Markkinatalous on kokeileva järjestelmä, ja 
suuret trendit tuhoavat sen monimuotoisuutta. Toimivan markkinatalouden 
saamiseksi täytyy olla sekä yleistä kilpailua, joka karsii ääliöt 
toimintatavat pois, että suojattuja kolosia, joissa voi kokeilla uusia 
tuotannon järjestämistapoja ilman, että tarvitsee heti altistua 
mahdollisesti härskeillekin kilpailijoille.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;* [merkintä: 2013-09] * [atehwa] * [kategoria: 
päiväkirjamerkintä] * [säännöt ja moraali] * [osuuskunta] * [kategoria: 
kulttuuri] * [vaihtoehtoiset mallit tuotannon järjestämiseen] * 
[kategoria: politiikka]&lt;/ins&gt;

</description>
<pubDate>Tue, 29 Jul 2014 05:27:03 +0000</pubDate>
</item>

</channel></rss>
