[...]
[mw]: Olen viime päivinä miettinyt sitä, tekeekö armo kristinuskosta huonon elämänohjeen. En puhu nyt teologian tasolla armosta, sellaisenaanhan se on ihan kaunis konsepti (ja lähestyy Kantin kategorista imperatiivia -- koska oikein tekeminen ei vaikuta "palkintoon"), vaan siitä, miten armo vaikuttaa ihmisten käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Minusta tuntuu, että armo on tässä suhteessa karman vastakohta -- karma on opillisesti hämärä, mutta kuvaa yhteisöjen dynamiikan tiettyjä puolia hyvinkin kauniisti: jos huijaat toisia, alat ennen pitkää pelätä tulevasi itsekin huijatuksi, jos olet aggressiivinen, muutat sosiaalista ympäristöäsi aggressiiviseksi, etc.