Puistossa oleva soratie on lehtien peitossa, ja peittyy aina vain lisää. Se tekee sen hyvin salakavalasti. Vain sellainen, joka käy puistossa kerran-pari kuukaudessa, voi huomata ilmiön. Ja sellainen gaengefiilari on.
Samassa puistossa ei kannata käydä liian usein, jottei tylsisty; muttei liian harvoinkaan, koska silloin työstä puuttuu turvallisuutta ja pysyvyyttä. Kun fiilaaminen on siinä harrastus missä työkin, ei kannata antaa sen muuttua epämiellyttäväksi. G oli nähnyt muutamien ystäviensä muuttuvan, järkkyvän ja kuihtuvan pois, vain siksi, että se eivät olleet osanneet suhtautua työhönsä.
Eipä G silti liian paljon työstään pitänyt. Työ oli, ja tulisi ehkä aina olemaan, osa pleissipolitiikkaa. Gaengefiilari, jolla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta muiden asioista päättämiseen, oli omaksunut sen hiukan etäisen asenteen, jolla jotkut palkkamurhaajat hoitavat työtään: hänellä ei yksinkertaisesti ollut mielipidettä.
Ja niinpä hän käveli nyt puistossa.
[kategoria: vanhat www-sivuni]