(toiminnot)

hwechtla-tl: Luonto: viime muutokset

[...]

Luonnonsuojeluaatteen yhteydessä kehittyi toinen tapa ihailla luontoa. Jotkut edustavat ajatusmaailmaa, jossa ihminen on singottu erilleen luonnosta ja ainoana moraalinen, mutta paha: luonto on hyvä, ihminen paha, ja ihmisen luonnolle tekemä "vahinko" on korjattava. Vahingolla tarkoitetaan yleensä ihmisen tekemiä muutoksia, vaikka luonto ei ole luonteeltaan muuttumaton, vaan muuttuu mittakaavattomasti -- ts. ei ole sellaista tarkastelumittakaavaa, jolla luonnon vaihtelu tasautuisi pysyvyydeksi, staasiksi. (Joillekin ihmisen ja luonnon suhde on myös [oikeudenmukaisuus]kysymys, oikeudenmukaisuuskysymys, missä on minusta järkeäkin. Edelleen tarkastelen tätä moraalikysymystä [lasten oikeutuksesta] puhuvalla sivulla.)

[...]

Luonto ei ole oikeudenmukainen. Se ei tasaa muttei myöskään kärjistä eroja lastensa elinmahdollisuuksissa. Oikeudenmukaisuus [Oikeudenmukaisuus] on ihmisten vastuulla. Ja koska luonto on tällä tavoin rajaton ja moraalisesti riippumaton, sitä ei voi vahingoittaa. Luonto sulkee sisäänsä kaiken, senkin, mikä ihmisistä näyttää pahalta. Ihmisten tehtävä on ymmärtää, mikä on pahaa. pahaa; luonto ei sitä ihmiselle opeta.

[...]


(viimeksi muutettu 27.12.2007 16:07)