(nettipäiväkirja 23.09.2014) Kavereiden kanssa ollaan kauhisteltu jo hyvän aikaa erilaisten IT-hankintojen kilpailutusten tuloksia. Ehkä voisin tännekin dokumentoida ainakin pari ajatusta aiheesta.
Ensinnäkin, vähän epäintuitiivisesti, se että on valmis maksamaan hankinnastaan enemmän tekee siitä yleensä huonolaatuisemman. Tämä johtuu siitä, että ihmistyön hinta ei korreloi sen laadun kanssa (tähän on montakin syytä), mutta huonolaatuisen työn vaikutuksia pystyy lievittämään laittamalla rahaa muuhun. Tehotonta koodia? Ostetaan lisää palvelimia. Surkea lisensointimalli? Laitetaan lisää rahaa lisenssimaksuihin, jotta niistä selvitään. Huono järjestelmärakenne tai vaikeakäyttöiset rajapinnat? Lisätään uusia palveluita, jotka korjaavat vanhojen virheitä. Eli suomeksi: halvalla kehitetyt järjestelmät toimivat yleensä paremmin, koska niillä ei ole varaa toimia huonosti.
Toiseksi, kilpailutus on monella tapaa pahasta. Koska kilpailutuksen erilaisia ongelmia puidaan tosi paljon, lisään vain yhden, jota en ole erityisesti nähnyt käsiteltävän: kilpailutus suosii niitä toimittajia, joilla on kaikkein harhaisin käsitys kyvyistään. Tällaisen toimittajan tarjous on tyypillisesti paras, tai olisi, jos toimittaja oikeasti pystyisi toimittamaan sen, mitä tarjouksen mukaan pitää; mutta hyvin usein parhaalta vaikuttaa tarjous, joka on oikeasti epärealistinen. Tarjoajille ei yleensä koidu läheskään niin paljon ongelmia epäonnistuneesta hankkeesta kuin tuotteen tilaajille.
Kolmas ajatus on valoisan puolella. Akateemisissa ympyröissä usein tehdään kaikenlaisia ohjelmistoja ja katsotaan, mitkä niistä ottavat tulta. Tämä vaatii tietysti sitä, että ihmisillä on jokin aika tai raha, jonka käytön kokeiluihin pystyy perustelemaan. Onnistuneet kokeilut tuottavat paljon parempia palveluita kuin pitkään valmistellut hankinnat, joten tämä toimintamalli pitäisi jotenkin kopioida myös niihin tilanteisiin, joissa on kyse suorasta asiakassuhteesta.
Tällainen ehdotus on tullut esiin: sen sijaan, että hankitaan tietyllä summalla jokin softa tai palvelu ja yritetään löytää luotettava tuottaja, hankitaankin sama tuotos 3-7 kertaa (vastaavasti pienemmällä budjetilla) ja valitaan rinnakkaisista toteutuksista vaiheittain lupaavimmalta vaikuttavia. Jopa tuotantoon voi ottaa useamman rinnakkaisen järjestelmän, kunhan huolehtii tietojen (automaattisesta) siirrettävyydestä niiden välillä.