teema 6: paikkoja ja hahmoja

Mon, 28 Apr 2014 20:07:01 +0000

!!! Harjoitus 6a: paikkojen nimet

K��ntym�ll� ja hyps�htelem�ll� on helppoa tehd� toistensa ymp�ri liikkuvia hahmoja, mutta mit�, jos haluammekin tehd� hahmoja, jotka liikkuvat toisistaan riippumatta? Silloin auttaa se, ett� jokaisella ruudun kohdalla on oma nimi, jonka perusteella kyseiseen kohtaan voi siirty� suoraan. Nime� sanotaan paikan ''koordinaateiksi'' ja se koostuu kahdesta luvusta.

Lennokin t�m�nhetkisen paikan saa tiet�� komennolla "paikka". Kokeile t�t�:

{{{ ? sano paikka 93.930424 -106.442418 }}}

(Luvut voivat olla sinulla erilaiset, jos lennokki on sinulla eri kohdassa kuin minulla.) Ensimm�inen luku on paikan "etunimi" ja kertoo, miss� kohtaa lennokki on vaakasuunnassa; toinen luku ("sukunimi") kertoo, miss� kohtaa pystysuunnassa. Paikat, jotka ovat samalla pystyviivalla, ovat etunimilt��n samat eli kaimoja (pystysuunnassa liikkuminenhan ei vaikuta vaakasuuntaiseen paikkaan) ja paikat, jotka ovat samalla vaakaviivalla, ovat sukunimilt��n samat eli sukulaisia.

Paikan etunimiluku on sit� suurempi, mit� enemm�n lennokki on oikealla. Jos lennokki on keskell� ruutua, etunimi on nolla, jos vasemmalla puoliskolla, etunimi on miinusmerkkinen, ja jos oikealla, etunimi on plusmerkkinen. Sukunimi on sit� suurempi, mit� ylemp�n� lennokki on. Keskell� ruutua t�m�kin nimi on nolla, alhaalla miinusmerkkinen ja ylh��ll� plusmerkkinen. Niinp� lennokki on minulla ilmeisesti jossain oikealla (93.930424) ja alhaalla (-106.442418).

Vaakasuunnan lukua (eli etunime�) kutsutaan yleens� nimell� x ja pystysuunnan lukua (eli sukunime�) nimell� y (syy t�h�n on historian h�m�riss�). Komento, jolla voi siirty� suoraan haluamansa nimiseen paikkaan, on nimelt��n hypsxy. Komento ottaa kaksi sy�tett�, paikan etu- ja sukunimen eli x:n ja y:n. Voit kokeilla sit�, mutta kannattaa ensin ottaa lennokki n�kyviin, jotta n�et, mihin se siirtyy:

{{{ ? uusi ? n�kyviin ? hypsxy 100 100 ? hypsxy 0 0 ? hypsxy 0 100 ? hypsxy -30 70 ? hypsxy -130 70 ? hypsxy -130 -70 }}}

Harjoittele nyt saamaan lennokki haluamaasi paikkaan. Osoita sormellasi jotain kohtaa ruudusta ja yrit� sitten saada kirjoitetuksi hypsxy-komento, jolla p��set kyseiseen kohtaan. (Jos t�st� ei meinaa tulla mit��n, ohjaa lennokki sinne tutuilla et-, oi- ja va-komennoilla ja pyyd� Logoa kertomaan lennokin paikka.)

!!! Harjoitus 6b: vapaasti lent�v�t asiat

Nyt k�ytet��n kerta- ja hypsxy-komentoja siihen, ett� lenn�tet��n hahmoja eri suuntiin n�yt�ll�. Uusi-komento vaihtuu taas pyyhi-komentoon, koska keskelle palaamisesta ei ole mit��n hy�ty�, kun kerran menemme joka tapauksessa suoraan johonkin paikkaan nimen perusteella k�ytt�en hypsxy-komentoa.

T�ss� on ensimm�inen kokeilu, kaksi eri suuntiin menev�� neli�t�:

{{{ ? piiloon ? toista 100 [pyyhi hypsxy 0 kerta neli� hypsxy kerta 0 neli� odota 1] }}}

Miksi toinen neli� menee yl�s ja toinen oikealle? Koska ensimm�isess� hypsxy-komennossa ''vaakasuunta'' on aina 0 (eli neli� on keskell� n�ytt�� vaakasuunnassa) mutta ''pystysuunta'' kasvaa koko ajan (eli neli� siirtyy yl�sp�in); toisessa hypsxy-komennossa n�m� ovat juuri toisin p�in eli neli� on keskell� n�ytt�� pystysuunnassa mutta vaakasuunta kasvaa koko ajan eli neli� siirtyy oikealle.

Kertomalla toistokertaa eri luvuilla saa eri suuntiin liikkuvia hahmoja:

{{{ ? miten t�hti > toista 5 [et 30 oi 144] > valmis t�hti m��ritelty ? toista 150 [pyyhi hypsxy 100-kerta 2*kerta-150 t�hti hypsxy 1.5*kerta-100 kerta-50 t�hti hypsxy 2.5*kerta-200 0-kerta t�hti odota 1] }}}

Laskukaava voi tietenkin olla mielivaltaisen monimutkainen:

{{{ ? toista 150 [pyyhi hypsxy 70/(kerta/10-7.55) 3*kerta-kerta*kerta/50 t�hti odota 2] }}}

!!! Harjoitus 6c: monen lennokin k�ytt�

XXX TODO