parsakeittoreseptin puuttumisen merkitys nyky-yhteiskunnassa
Heipähei, ja tervetuloa taas valtakunnattomaan keskustelusampoon. Tällä kertaa aiheenamme on parsakeittoreseptin puuttuminen ja sen suhde nykypäivään.
Ensinnäkin, aloittakaamme juuri tästä peruskysymyksestä (jossa toivon teidän noudattavan omatuntonne ääntä): osaatko sinä, juuri Sinä, valmistaa parsakeittoa? Tähän kysymykseen voitaneen vastata vain kahdella tavalla:
# Kyllä. Jos näin on, oletko koskaan ajatellut, miten alistetussa asemassa ovat ne ihmiset sinuun verrattuna, jotka eivät osaa? Tästä herääkin kysymys: jos mm. sinä, ja luultavasti jotkut muutkin, osaavat valmistaa parsakeittoa, miksi he eivät jaa runsaudensarvestaan muille yltäkylläisyyttä? Ovatko he (sinä mukana) niin itsekkäitä, etteivät vähäistä reseptiä voi antaa muille? # Ei. Onnittelen, sillä et ole ainoa. Jos kuulut tähän ryhmään, paljastankin nyt tässä todellisen tarkoitukseni. Aion nimittäin värvätä kokoon liikkeen, joka puoltaa parsareseptien levittämistä kaikkialle maailmaan. Liity nyt sinäkin kansainvälittšmään parsayhdistykseen, jonka jäsenmaksu on vaivaiset 1000 mk kuussa.
[kategoria: vanhat www-sivuni]