Käytös ja tavat.
Kuten jo viime katselmuksessa totesimme, olemme nyky-yhteiskunnassamme tulleet tilanteeseen, jota esi-isämme olisivat varmaankin pitäneet lähinnä naurettavana. Monenlaiset aikaisemmin huonoksi havaitut tavat, joita kannatamme myös henkilökohtaisesti, ovat tulossa muotiin, hyvien, joskin vanhentuneitten, tapojen hävitessä.
Niin ollen yleisimmäksi virheeksemme onkin tämän jälkeen jäänyt kaikkien näiden tapojen säilymiseen uskominen, sillä, kuten ehkä jo olemme huomanneetkin, maailma muuttuu nykyään juuri niiltä osioiltaan, joilta sen ei odotettaisi muuttuvan. Tähän on liian usein syynä vanhentunut ajattelutapa, sillä, ennen ns. "atomiaikaa", oli suhteellisen pitkä tapahtumattomuuden kausi.
Erilaisten vanhentuneitten ajattelutapojen käyttö on onneksi kiitettävästi viime aikoina vähentynyt. Toki on niitä, jotka ovat liian vanhoja oppiakseen uutta. Siihen perustuneekin vanhusten arvostuksen putoaminen: ennen he olivat niitä, jotka olivat jo selvillä kaikesta tarpeellisesta, nyt he ovat niitä, joiden suuri tietomäärä on vanhentunut.
Tavoista ja niiden luokittelusta erityisesti vielä jatkaaksemme, sanomme nyt vankkumatta tämän: nimitykset "moukka" tai "sivistymätön" tai "barbaari" ollessa kyseessä ihmisen, joka vain syö huonosti, ovat aivan aiheettomia, eikä niillä saavutettane muuta kuin turhanaikaista suuttumusta. Huonosti syövä ihminen voi olla mitä sivein ja kohteliain persoonassaan, sivistystä saanut kouluasteen huipulle, tai ainakin aivan normaali ihminen ehdottomasti. Moiset vanhentuneet käsitykset joutavat niille, jotka juoruten ja toisia madaltaen nostavat vain omaa egoaan. Muuta he eivät ansaitse, kuin tulla juorujen kohteeksi, sillä maine, joka on hankittu toisen maineen kustannuksella, on tietyissä piireissä leviävä tapahtuma.
Mutta tämän aiheen jättääksemme, astumme sisään siihen mielenkiintoiseen maailmaan, jonka kohteliaisuudet käsittävät. Kohteliaisuudet nimittäin eivät ole turhanaikaisia, paitsi ollessaan pakollisia, niin ettei niitä voi jättää tekemättä. On nimittäin hienoa voida osoittaa toiselle, että pitää häntä erityisessä arvossa, sillä mielyttävä on tunne aiheuttaa toiselle hyvää, ja voipa siitä tulla hyvä mieli koko päivällekin, eikä vähemmän toiselle.
Tässä on vain ongelmana, että paljon käytetyt kohteliaisuudet tulevat kohta rutiiniksi, eikä ole enää positiivista tehdä niitä, vaan vain negatiivista olla niitä tekemättä.
Joten tähän jätämmekin juttumme. Se siitä.
[kategoria: vanhat www-sivuni]