hwechtla-tl:
Sukeltamisen perusasiat
Tällä sivulla puhutaan sukelluksesta ilman laitteita eli
vapaasukelluksesta.
Ensin se, mitä pitää varoa. Kun tietää, mitä pitää varoa, voi sitten
huolettomasti tehdä kaikkea muuta. Sukeltaessa pitää varoa veden alla
tai varassa pyörtymistä, sillä kaikki muut ongelmatilanteet pystyy kyllä
selvittelemään.
- Älä vedä vettä henkeen. Jos veden alla vetää vettä henkeen, saattaa
pyörtyä.
- Älä kolauta päätäsi. Siitäkin saattaa pyörtyä.
- Pyörtyä voi myös siitä, että happi loppuu verestä. Tämän tunnistaa
yleensä siitä, että näkökenttä alkaa kaveta, äänet puuroutuvat, tai
on vaikea miettiä selkeästi.
- Neljäs, harvinaisempi syy pyörtymiselle on se, että tekee liian
nopean muutoksen, esim. nousee liian nopeasti seisomaan tai hengittää
ensin raskaasti veden yläpuolella ja sitten sukeltaa saman tien tosi
syvälle (itse en ole kyllä tällä tavalla päässyt edes lähelle
pyörtymistä). Sukeltaminen on rauhallista hommaa, ja jos sinulla on
kaikenkaikkiaan "normaali olo", voit ihan huoletta sukeltaa lisää.
Sitten neuvot. Näiden asioiden tietäminen parantaa vapaasukelluskykyä
huomattavasti.
- Suurin osa hapesta on veressä, joten on melkein samantekevää, kuinka
paljon happea on keuhkoissa. Oikea tapa valmistautua sukeltamiseen
on siis hengittää rauhallisesti pitkän aikaa ennen sukeltamista. Jos
haluaa päästä nopeammin pohjaan, ilman voi ihan hyvin puhaltaa
keuhkoista pois.
- Ihmisen hapenottorefleksi (tunne siitä, että happi loppuu) tulee
reippaasti etuajassa. Jos sinulla on siis tunne, että pitää saada
lisää happea, ei oikeasti ole mitään hätää (kunhan et yritä vetää
henkeä veden alla). Vasta, jos veden alla alkaa pyörryttää,
sieltä pitää tulla nopeasti ylös. Harjoittelemalla rauhallisuutta
pystyy hengenvetorefleksiä hillitsemään. Parhaat vapaasukeltajat
pystyvät olemaan veden alla laitteitta noin kymmenen minuuttia, oma
ennätykseni on parin minuutin luokkaa.
- Korviin ei satu, jos tekee syvemmälle mennessään ns.
paineentasauksia (tosin joillakuilla on niin herkät korvat, että
paineentasauskin sattuu). Paineentasaus käy niin, että otat nenästä
kiinni ja "puhallat" nenän kautta siten, että syntyy painetta
nenä- ja korvakäytäviin. Koska vettä menee helposti nenään, mikä
häiritsee rauhallisuutta, nenästä voi pitää koko ajan kiinni
mennessään syvemmälle. Samoin "puhallusta" voi tehdä koko ajan,
siinä ei tarvitse pitää taukoja. Paineentasauksen tärkeät asiat ovat
(a) se, että se ei saisi häiritä rauhallisuutta (harjoitus auttaa) ja
(b) se pitää tehdä tarpeeksi varhain ja usein. Jos korviin on jo
alkanut sattua, pitää mennä ylemmäs tasaamaan painetta, koska muuten
puhallus tulee sattumaan paljon.
- Koska vesi puristaa syvemmällä ihmistä enemmän kasaan, ihmisen noste
on syvemmällä pienempi. Tämä tarkoittaa, että jos esim. haluaa
sukeltaa vaakasuunnassa, kannattaa sukeltaa tarpeeksi syvällä, jossa
ei tarvitse koko ajan uida alaspäin.
- Kaikki riehuminen kuluttaa happea. Kaikkein pisimmälle pääset
sukeltamaan, kun teet kaiken niin rauhallisesti kuin voit. Älä tee
liikkeitä, joihin tarvitaan voimaa. Liiku sulavasti ja
vaatimattomasti.
Tästä on varmaan aika helppoa päätellä, että sukeltajan ensisijainen
taito on rauhallisuus. Sukellus onkin tavallaan meditaatiota pakon
edessä :) Siihen kuuluvat sekä hengitys- että liikeharjoitukset.
Pohdiskelun kanssa voi olla vähän niin ja näin, mutta tietysti voi
miettiä syntyjä syviä aina pari minuuttia kerrallaan, kun istuu altaan
pohjassa.
kategoria: harrasteet
Moi!: Itse käytän nenä klibsiä ettei vettä mene nenään jos esim. Sukeltaa niin nenäs ei tarvitse ottaa kiinni kun sukeltaa/ui veden alla koska klibsi pitää nenästä kiinni ettei tarvi väsyttää käsiä
kommentoi
(viimeksi muutettu 08.01.2015 23:23)
