(toiminnot)

hwechtla-tl: Raixe: ilmaisutavat

Kierre.png

Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset


Raixe qemin ilmaisutavat

Raixe on hyvin elliptinen kieli. Tämä merkitsee, että lauseenjäsenet, jotka ovat itsestäänselviä merkityksen, kontekstin tai vaikkapa äänensävyn takia, jätetään sanomatta. Koska kontekstilla on suuri merkitys, Raixe yrittää helpottaa jonkin verran kontekstin määrittämistä.

Ehkä yleisimmin pois jätettävät lauseenjäsenet ovat aihe ja tekijä. Nämä ovat usein samat keskenään, jolloin jälkimmäinen yleensä ohitetaan; tyypillistä on myös, etteivät ne vaihdu virkkeiden välillä. Silloinkin ne ohitetaan melkein aina.

Toinen tyypillinen elliptisyyden ilmenemismuoto on teon jättäminen pois lauseesta. Silloin lauseen merkitys määräytyy yleensä sanojen kieliopillisten suhteiden perusteella. Esimerkiksi, jos on yrittänyt tehdä jotain pitkän aikaa, ja vihdoin saa sen tehdyksi, saattaa huudahtaa: "Ser!" ("Sen!", millä tarkoittaa jotain sellaista kuin "Minä tein sen!") Tällainen elliptisyys on tyypillistä kielille, joiden pikkusanat ovat merkitykseltään tarkkoja, kuten iiri, suomi ja (latina).

Predikatiivi lyhentää monia ilmauksia tavattoman paljon. Hyviä esimerkkejä ovat "Wes!" ("täällä on jotain", eli eräänlainen varoitus- tai huomionkiinnityshuudahdus); "Rands?" ("mikä-kö on?", eli suomeksi suurin piirtein "Mikäs tuo on?"). Myös pelkkä aihemäärittely on joskus järkevä: "Téndyl?" ("sinä-kö-puheen-ollen", eli "Puhuttaisiinko sinusta?" tai "Entä sinä?")

Koska sanojen jättäminen pois ei sinänsä kanna sisällään mitään merkitystä (muuta kuin että puhuja yrittää puhua sulavasti), tarkoitukselliseen epämääräisyyteen ovat omat ilmaisukeinonsa. Erityisesti tekijän puuttumisen voi ilmaista refleksiivillä. Semanttisena kuriositeettina mainittakoon, että lauseelta ei milloinkaan puutu aihetta.

Puhekielessä jätetään usein kieliopilliset päätteet sanomatta. Se haittaa jonkin verran lauseen ymmärrettävyyttä, mutta tottuneiden puhujien välillä siitä ei pitäisi aiheutua haittaa. Puhekieli luottaa muutenkin enemmän sanajärjestykseen. "Pyhimmät" muodot, ne, joita puhekielikään ei pudota pois, ovat perfekti ja indeksiivi.

Muita puhekielen suosimia ilmaisutapoja ovat

kategoria: vanhat www-sivuni


Pikalinkit:


kommentoi (viimeksi muutettu 29.12.2010 10:11)