<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-15"?>
<rss version="2.0"><channel>
<title>perherakenneongelmat</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/</link>
<description>Recent changes in perherakenneongelmat</description>
<item><title>perherakenneongelmat</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/perherakenneongelmat</link>
<guid>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1280904048</guid>
<description>&lt;p&gt;[...]

&lt;p&gt;Luulisin, että yksilöllistymiskehitys olisi syytä päästää huippuunsa 
eli luopua ydinperheestä ja tunnustaa (kulttuurillisesti ja 
lakiteknisesti) perheyksiköitä, joihin kuuluu ainakin yksi keskeinen 
vanhempi sekä mahdollisia &lt;del&gt;lisävanhempia.&lt;/del&gt; &lt;ins&gt;lisävanhempia 
(ja kiinteän parisuhteen voisi korvata sinkkuilulla tai 
[polyamoria]lla?).&lt;/ins&gt; Ongelma on vain se, että tällainen miniperhe 
kärjistää sen (ydinperheessä paremmin piilotettuna olleen) ongelman, 
että nykyperheillä on yksinkertaisesti liian vähän tukea ja ne joutuvat 
huolehtimaan liian vähillä aikuisilla lapsista. Päivähoito tietysti 
korjaa ongelmaa, mutta pitäisi perustaa muitakin 
yhteisöllistämiskeinoja, jotka tukevat hajautettua lastenhoitoa. Yksi 
mahdollisuus olisi kääntää vallitseva asuintrendi ja alkaa suosia 
&lt;del&gt;yhteisasumuksia,&lt;/del&gt; &lt;ins&gt;yhteisasumuksia ([kommuuni]),&lt;/ins&gt; 
joissa oleskelutilat tms. ovat yhteisiä. Toinen, mikä tukisi lasten 
pärjäämistä, olisi yksinkertaisesti lapsimäärän lisääminen: tällä 
hetkellä lapsiperheet ovat sen verran harvassa, ettei lapsista tahdo 
monin paikoin syntyä kriittistä massaa, joka täyttäisi pihapiirit ja 
helpottaisi perheitä löytämään toisia samanhenkisiä perheitä 
kohtuullisen läheltä. 

&lt;p&gt;[...]

</description>
<pubDate>Wed, 04 Aug 2010 06:40:48 +0000</pubDate>
</item>

</channel></rss>
