Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Jos tarvitsen lepoa, näen sen yleensä siitä, että kaiken tekeminen väsyttää. Nyt olen kuitenkin jaksanut asiat periaatteessa hyvin, mutta tekeminen ei tunnu iloiselta. Olen huomannut eri merkeistä, ettei minulla ole kovin hyvä henkinen kunto: mielenkiintoista kyllä, ennen kaikkea kömpelyydestä. En edes uskalla tehdä sellaisia temppuja, mitä normaalisti uskaltaisin, koska olen ollut niin kömpelö. Vähän niin kuin liikkuisi jatkuvasti unisena, pienessä sumussa, jossa aina huomaa ongelmat vasta, kun niihin ei enää ehdi reagoida.
Minulla on tunne, että pitäisi harjoitella nimenomaan ketteryyttä, jotta pystyisi taas luottamaan ruumiiseensa. Ehkä pitäisi harjoitella meleetaistelua ja kiipeilyä? Olisi kyllä korkea aika kaivaa taas esiin bofferit ja alkaa harjoitella kahden tikarin tekniikoita. Viimeksi, kun taistelin bofferaseilla, en harmikseni pystynyt vastaamaan tekniikalla vastustajani isolla voimalla tehtyihin kiertoiskuihin. Harmitti, koska nämä ovat sellaisia asioita, joita minun pitäisi osata. Aina, kun huomaa ruostuneensa jossain, on vähän kuin menettäisi osan itsestään.
Mietin, toimisiko sellainen rahatalous, jossa rahaa ei voi luoda tyhjästä, mutta rahan kasaantumista harvoille estetään tulonsiirroilla. Siinä on sellainen ongelma, että varallisuutta on paljon vaikeampaa verottaa kuin transaktioita. Mutta jos tulonsiirrot tehdään aina liikkuvasta rahasta, rahan haltijoille optimistrategia on istua rahojensa päällä (niiden arvohan kasvaa luonnostaan muutenkin, jos rahaa ei voi luoda lisää), mikä ajaa talouden stagnaatioon. Inflaatio on kuin varallisuudelle langetettu tasavero, joka houkuttaa investoimaan sekä laskemalla lainojen reaalikorkoja että syömällä pois rahan, joka ei tuota mitään. (Deflaation ongelmista lisää: nettipäiväkirja 14.08.2012)
Olen tämän kevään ollut ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa tietoisesti joudun tekemään asiat huonosti, koska en ehdi tehdä kaikkea enkä edes pitää täydellistä kirjaa siitä, mikä kaikki on tekemättä. Yleensä olen sentään voinut priorisoida tiedonhankinnan (kuten sähköpostin ja olennaisten muiden tietolähteiden seuraamisen) sen verran korkealle, että pystyn priorisoimaan muut tehtävät riittävän tiedon perusteella. Mutta nyt olen joutunut arvailemaan, minkä kommunikaation laiminlyömisestä on vähiten haittaa, ja toimimaan välillä sokkona :( Olen siis tavallaan unohtanut asioita tahallani, koska on ollut liian kiire.