Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
Nettimeemit. Star {Trek,Wars}. Mario (tai Sonic). Ikäluokasta riippuen Nemesis the Warlock, Duke Nukem tai Master Chief. Muut pelit, videot, hauskat väärinkuullut sanoitukset, chanien avoin rasismi ja vihamielisyys, f7u12-sarjikset tai niiden edeltäjät, MS Paint Relationship -sarjikset, diskordianismi, singulariteettiusko, valetta oleva kakku ja kaikki muut loputtomat ilmiöt, joista en ole koskaan kuullut enkä koskaan tule kuulemaankaan - koska olen liian vanha, nuori tai ulkona. Kaikki hauskaa, kaikki mielenkiintoista, opettavaistakin. Mutta identiteetin perusta tai ylpeyden aihe? Ei ikinä! Ei niin kauan, kuin joku vielä muistaa ja ymmärtää, mikä on nörttiyden idea.
Nettimeemit eivät luoneet nörttejä, vaikka nörtit ehkä loivat nettimeemit - ja käsitteen "meemi". Tietokonepelit eivät luoneet nörttejä, vaikka pelaajat olivat ehkä ensimmäiset, jotka saattoivat haluta kutsua itseään nörteiksi vastoin totuutta. Tietokoneet, niin ikään, eivät luoneet nörttejä, vaikka tietokoneista nörtit saivat välineen, verrattoman kaikkeen aiempaan nähden. Nörtit eivät syntyneet mistään keksinnöstä, teknologiasta tai uskonnosta.
Mikä sitten on nörtti? Nörtin määrittävät nämä kaksi asiaa, jotka sopivat hyvin yhteen mutta eivät ole keskenään samat: he paneutuvat syvällisesti haastaviin ja outoihin asioihin, eivätkä he jaksa yrittää saada muiden hyväksyntää. Nykyään tosin tyypillisenä nörttinä voi saada hyväksyntää sangen isoiltakin ihmisjoukoilta. Niinpä on luonnollista, että joillakuilla on houkutus tunnustautua tämän "tyypillisen" nörttikulttuurin edustajiksi ja jättää asia siihen. Mutta jos nörttikulttuurista onkin saatu valtavirran osa, on raskas hinta tästä, jos täytyy unohtaa nörttiyden ydin. Yhä edelleen tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita oudoista asioista. Ja vaikka valtakulttuuri onkin murentunut 80-luvun jälkeen, yhä edelleen on tärkeää olla piittaamatta ryhmäpaineista. Nörtti on ja tulee aina olemaan utelias ja asioihin keskittyvä ihminen, ei kuka tahansa, joka on sattunut seuraamaan nörttimäisenä pidettyä TV-sarjaa tai mennyt mukaan Pokémon-villitykseen.
Eivät nörtit ole koskaan tarvinneet viittauksia alakulttuuriin pystyäkseen jutustelemaan muiden nörttien kanssa. Ei maailmasta puutu puheenaiheita, jos on maailmasta kiinnostunut. Voi puhua ohjelmoinnista, säveltämisestä, ratkaisumenetelmistä, todistuksista, käsitemäärittelyistä, ihmisluontoon kuuluvista motiiveista, tarvehierarkioista, äänestysmenetelmistä, asymmetrisesta salakirjoituksesta, kieliopeista, historiasta... aivan mistä vain. Voi keksiä uusia kirjoitusjärjestelmiä, kieliä, maailmoita, pelejä, ja kulkea niissä, testata niitä ystävien kanssa. Katsoa, minne päätyy ja mitä ihmeellisyyksiä oma luomus sisältää.
Nörttien kulttuuria on siis oikeastaan koko inhimillisen uteliaisuuden kirjo. Toki siinä sivussa voi hokea vaikkapa Monty Python -lainauksia. Mutta jos ei ikinä yritä saada sen suurempaa syvyyttä, miten eroaa niistä, joilla hokemisen kohteena ovatkin jalkapallo-otteluiden tulokset?
Jos tunnet, että tämä kirjoitus on jotenkin hyökkäys sinua kohtaan tai että halveksin jotain sinulle arvokasta, älä ole huolissasi. Nörtit eivät minun mielestäni ole mikään elitistien tai väliinputoajien sisäpiiri, vaan löyhä, melko järjestäytymätön ihmisryhmä, johon on helppo "päästä" sisään. Kuka tahansa pääsee nörtiksi, kun alkaa kuluttaa enemmän aikaansa asioiden tutkimiseen ja vähemmän sen pohtimiseen, miltä näyttää muiden silmissä. Nörtin hyve on miettiä, oppia, opettaa ja luoda uutta. Ja mikä olisikaan parempi paikka aloittaa oppiminen kuin harrastajien tietotekniikkajulkaisu? :)
Tiedostan kuitenkin, että melkein jokaisella on erilainen määritelmä nörtti-sanalle. Jos joku välttämättä haluaa kutsua itseään nörtiksi esimerkiksi LOLcat-harrastuksen perusteella, niin en kai minä sitä voi estää. Silloin tarvitsen uuden sanan, jolla voin kutsua meitä kiinnostuneita, meitä nörttejä, meitä, joihin kuulumisesta on oikeasti jokin syy olla ylpeä. Sillä nörttiys on elämänasenne, joka on arvokas riippumatta siitä, millä nimellä sitä kutsutaan. Tämän asenteen minä haluan säilyttää.