Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(nettipäiväkirja 04.11.2026) Lapseni kaveri oli tehnyt hauskan esitelmän siitä, miten vaikeaa on käyttää Intian sähköistä viisumihakemusta (https://indianvisaonline.gov.in/evisa/). Suosittelen käymään sivulla - luulin jo, että <banner>-tagit oli <banned>, mutta eipä vaan! Mutta nyt on musiikkikatsauksen aika. Tällä kertaa vuorossa on 90-luvun tiukkaa tavaraa.
https://www.youtube.com/watch?v=9cQlVww0zKo
Tämä on ihan mieletön klassikko ja vieläkin, kun tää pyörähtää soimaan, nään ihmisten ilahtuneet katseet. Ja eikös niin että videon samastus kotkan ja karvalakkipäisen naisen välillä on tosi osuva :D
Ecuador on mielestäni jotenkin 90-luvun ydintä. Ei tyylikäs, ei taiteellinen, mutta suoraviivainen ja tuore. Ja on hyvä muistaa, että 80-luvulla vielä syntetisaattoreilla tehtyjä biisejä ei pidetty "oikeana" musiikkina. Se, että konemuusikot alkoivat 90-luvulla tehdä täysin koneellista hittimusaa, oli alun perin ihan kohtalaisen radikaalia.
Sash! oli siinä mielessä aallonharjalla, että tässä vaiheessa tämä tuotantotapa alkoi jo muuttua kaupalliseksi mainstreamiksi. Aika rohkeita kokeiluja vielä tässäkin vaiheessa kuitenkin tehtiin, kuten Atlantic Oceanin pitkät, minimalistiset tilutukset, jotka nousivat ihan soittolistoille. Tai vaikkapa mystinen Doop.
Konemusiikin (samoin kuin hevin) tulossa oli myös se mielenkiintoinen piirre, että näissä genreissä Eurooppa liidasi ja Amerikka tuli perästä. Se on ollut oikeasti harvinaista noin sata vuotta!
https://www.youtube.com/watch?v=iyLdoQGBchQ
Tämän biisin muistan 80-luvun rasvaisen ravintolakulttuurin viimeisenä aaltona. Suomalaiset tanssivat räkäkännissä jotain sinne päin -- varsinkin keski-ikäiset. Firmojen pikkujoulut, risteilyt, ...
Itse biisi on ihana ja oikeasti aika aito. Ja videon lapset ovat upeita ja suloisia.
https://www.youtube.com/watch?v=dB_Qi4zozgk
Tässä on myös kekseliäästi yhdistetty elementtejä Etelä-Amerikan populaari- ja bilemusiikista ja konemusiikista. Kovin lähellä sambaa se ei ehkä ole, mutta niin vievä, että sitä kuulee edelleen tanssilattioilla, kun ihmiset halutaan saada liikkumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=y6120QOlsfU
Tämä aloitti uuden aikakauden Suomen musiikkiteollisuudessa. JS16 siirtyi pikku hiljaa musiikintekijästä tuottajaksi, ja loi yhden sukupolvellisen menestysartisteja, muun muassa...
https://www.youtube.com/watch?v=ymNFyxvIdaM
Tuottajan lisäksi tätä biisiä yhdistää edelliseen hieno Helsinkiä esittelevä video. Ekaa kertaa suomalaiset tajusivat, että meidän "normaalit" elinympyrämme voivat näyttää jostakusta cooleilta, urbaaneilta ja jännittäviltä. Raymond Ebanksin olemassaolo teki Kontulasta kansainvälisen ja coolin paikan.
Freestyler on niin tunnettu biisi, että esimerkiksi mashup-genressä se on aika kirkkaasti käytetyin mashup-materiaali. Se on niin tunnettu, että ihmiset saa jammaamaan mukana maailman lähes joka kolkassa jos soittaa tätä. Jos soittaa nokkahuilulla, suosio on taattu.
Sellainen biisi! Sibelius on haudassaan vähän kade, mutta onhan niillä Siban Finlandioillakin sun muilla muutama soittotunti saattanut kertyä.
Bomfunk MC's pyrki myös luomaan uuden sukupolvi-ilmiön jonka selkeimpänä ruumiillistumana muistan biisin B-boys, fly girls. Siinä sanotaan jotain sellaista kuin: "fly girls get the sexy ladies, ain't no doubt 'bout what's happenin' later" :D
Keskimmäinen lapseni teki tästä hulvattoman hauskan kuvan, jossa on hänen Lucifer-hahmonsa (helkkarin hyvännäköinen femme-lesbo), Beelzebub-hahmonsa (jonkinlainen alter ego, nörttilesbo), ja Beelzebub (eli fly girl) pitelee sylkyssä Luciferia (eli sexy ladya).
Pikalinkit: