Mikä on WikiWiki?
nettipäiväkirja
koko wiki (etsi)
viime muutokset
(Raixe - yleistietoja)
Mitä Raixe qem tarkoittaa? Miksi Raixe kirjoitetaan isolla, qem pienellä? Miten nimi äännetään?
Raixe qem on suomeksi käännettynä melko tarkalleen "Raixe-kieli". Qem tarkoittaa kieltä ja Raixe on sille erisnimiattribuutti. Raixe on siis puhtaasti erisnimi; se ei tarkoita mitään. En muista, miksi alun perin päätin, ettei nimen tulisi tarkoittaa mitään, mutta ehkä sitä voi pitää piruiluna yleiskielten keksijöille, joilla on mielenkiintoinen tapa nimetä kielensä toinen toistaan mahtipontisemmin.*)
Suomen kielessä kielten nimet kirjoitetaan yleensä pienellä. Raixe on kuitenkin kääntämätön nimi, joten olen päättänyt käyttää sen kirjoittamiseen sen omia sääntöjä suomen sääntöjen sijaan. Jos joku haluaa kirjoittaa Raixen suomalaisittain, se pitäisi myös translitteroida. Ehkä korrektein suomenkielinen muoto olisi "zhaishe".
Tästä päästäänkin ääntämiseen. Raixe qemissa R ääntyy soinnillisena suhuässänä ja X soinnittomana suhuässänä. Ääntöohje on siis jotakuinkin [3aiSe].
Joskus pienenä olin hulluna erilaisiin kieliin, opiskelin niistä mielenkiintoisia erikoisuuksia ja joskus opin jonkin verran puhumaan ja kirjoittamaankin niitä. Olin myös hyvin kiinnostunut yleisestä lingvistiikasta sekä merkkijärjestelmistä, ja ehdin keksiä kieliä ja merkistöjä koko liudan. Useimmilla oli jokin alkusysäys, uusi idea, joka sai minut suunnittelemaan taas uuden järjestelmän.
Raixe qemin alkutarkoitus oli tehdä yleiskieli. Ei kuitenkaan kestänyt kovin kauan, ennen kuin näin kaikki ne säälittävät viritelmät, joita lingvisteiksi itseään kutsuvat "hei-perustetaan-oma-www-sivu"-hörhöt saivat minut vakuuttumaan uuden yleiskielen tarpeettomuudesta.**) Mutta Raixe ei loppujen lopuksi ollutkaan vain yleiskieli. Se oli pikemminkin hyvin onnistunut kielitieteellinen tutkimus.
Olin opettanut Raixea muutamille ystävilleni ja huomannut siinä monia miellyttäviä piirteitä. Aloin pitää kielestä sellaisenaan, päämäärättömänä. Hioin sitä jonkin verran, ja sain valmiiksi version 2 (tyyliin "hihii, muutanpas kielen"). Ja loppujen lopuksi minulla oli uskoa siihen, että tuloksille olisi jotain käyttöä.
Alkaessani työstää Raixen versio 2:a minulla ei ollut vielä aavistustakaan lojbanin olemassaolosta. Lojban on loglanin, loogisen kielen, toteutusyritys. Sillä on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä Raixen kanssa. Lojban-projektin kotisivut
En todellakaan pyri kilpailemaan lojbanin kanssa, vaikka tunnenkin huomattavasti enemmän hengenheimolaisuutta sen kuin Esperanton suuntaan. Olisin hyvin surullinen, jos saisin kuulla kenestäkään, joka Raixen takia jättäisi opiskelematta lojbania. (En tosin todellakaan usko, että tällaista henkilöä milloinkaan ilmaantuu.) Lojban on kannatettava ja mielenkiintoinen projekti, ja vaikka siinä onkin mielestäni muutamia kummallisuuksia,***) kieli ei voi koskaan olla "täydellinen".
Ehkä kaikkein parasta ja kunnioitettavinta lojbanissa on huomattavan suuri ja suurimmalta osaltaan perusteellisesti harkittu sanasto. Sanojen määrittäminen on työ, jonka vaivalloisuutta on vaikea selittää sellaiselle, joka sitä ei ole koskaan yrittänyt.
Raixe eroaa useimmista keinotekoisista kielistä siinä, että se perustuu tavallista vähemmän indoeurooppalaisiin kieliin. Sanasto on kehitetty tyhjästä ja kielioppi on yhdistelmä hyvin laajalta alueelta tulleista vaikutteista. Raixessa on myös muutamia omia keksintöjäni, jotka ovat toimineet hyvin käytännössä.
Raixessa on alkuperänsä takia ehkä selkeimpänä piirteenä ilmaisun tiiviys. Suurin osa normaalin tekstin sanoista on yksitavuisia eivätkä taivutuspäätteetkään yleensä pidennä sanaa. Kieli on hyvin elliptinen ja siinä on monia rakenteita oletettavien asioiden sanomisen välttämiseksi. Yleisistä kieliopillisista sanayhdistelmistä on olemassa yhdistelmämuodot.+)
Sanat ovat yleensä varsin vokaalipainotteisia; pitkät vokaalit ja diftongit ovat yleisiä. Raixe qem määrittää konsonantit pareina (nasaaleja lukuun ottamatta), jolloin näistä muodostuu soinnillinen ja soinniton sarja. Konsonanttimuunnoksissa sarja ei vaihdu (joskin poikkeuksia on).
Kieli on suhteellisen looginen, yllättäviä poikkeuksia ei ole - tosin lähinnä siitä syystä, ettei minulla ole ollut motivaatiota tehdä niitä. Useimmat asiat tosin voi ilmaista useammalla kuin yhdellä tavalla. Tämä johtuu osin kielen elliptisyydestä, osin siitä, että kieliopin tarkkaa noudattamista ei edellytetä.
Virkkeet ovat yleensä melko lyhyitä, joskin monimutkaiset lauserakenteet ovat mahdollisia. Raixe tukee asioiden esittämistä pienissä paketeissa. Lauseenjäsenet, jotka toistuvat virkkeestä toiseen, jätetään yleensä sanomatta.
Itselleni Raixe on mukava leikkikalu, jolla voi aina joskus sanoa sanan tai pari. Olen harkinnut Raixen käyttöä roolipeleissä, mutta en odottaisi pelaajiltani, että he jaksaisivat opetella kielen, tai edes pientä osaa siitä. Silloin tällöin käytän Raixea esimerkkinä kielitieteellisissä keskusteluissa. Oli syy mikä tahansa, Raixe on hauska harrastus.
En pidä mahdottomana, että joku voisi innostua Raixesta niin paljon, että opettelisi sen huvikseen. Yhtä lailla minusta on mahdollista, että joku toinenkin tekee saman, ja on kuvittelun rajoissa, että nämä kaksi joskus kohtaavat, huomaavat molemmat osaavansa Raixe qemiä, ja sitten heillä on hauskaa. (Tietysti he seuraavaksi rakastuvat toisiinsa, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia. Mielikuvani ovat todella realistisia.)
Yksi käyttötarkoitus vielä. Monille runojen tekemiseen, syvien mietteiden kirjoittamiseen tai loitsujen lausumiseen suomi on liian "julkinen" kieli. Tällöin olisi käyttöä kielelle, joka kuulostaa tyylikkäältä, joka oikeasti tarkoittaa jotain, ja jota ympäristö (tai ainakaan suurin osa siitä) ei ymmärrä. Tähän tarkoitukseen Raixe sopii paremmin kuin nakki silmään.
*) Esimerkkinä olkoon eräs varhaisimmista maailmankielistä, volapük, jonka nimi tarkoittaa sananmukaisesti maailman kieltä. Hienosta nimestään huolimatta kieli oli monimutkaisempien asioiden ilmaisuun melkein yhtä käyttökelvotonta kuin suomi, mikä on hyvin huono ominaisuus maailmankielelle. Toinen hyvä esimerkki nimeämiskliseistä on tekoälyohjelmat, joiden nimet ovat yleensä olleet jotain inhimillisyyttä tavoittelevaa kuten "Eliza" tai "Sam". Ehkä kehittyneimmän tekoälyohjelman nimi on "shrdlu".
**) Sitä paitsi keinotekoiset kielet eivät välttämättä ole parhaita vaihtoehtoja maailmankieliksi. Ne ovat pikemminkin hyvä esimerkki siitä, miten kielioppipohjainen kielitiede on saanut meidät uskomaan näkemyksensä siitä, mistä kielessä yleisesti ottaen on kyse.
***) Lojbanin sanaston olisi tarkoitus olla hyvin yleispätevää ja sanojen merkityksien yleistämistä tuetaan -- esimerkiksi pesää tarkoittava sana voi tarkoittaa kotia tai ylipäänsä omaa paikkaa. Kuitenkin perussanastossa on muutamia vaikeasti yleistettäviä sanoja, esimerkiksi "cirbe" (karhu). Tämän tekee sitäkin kummallisemmaksi se, että yleinen esimerkki sanasta, joka on liian spesifinen tullakseen muodostetuksi lojbanin kantasanastosta (saatika ollakseen perussana) on "kobra".
+) Esimerkiksi ba (jos) + nu (kond.) => bau
Pikalinkit: