Minä kävelin pitkin käytäviä. 
Näin tyylikkään parin, 
keskenään nauravat pukuhenkilöt; 
mietin, miltä tuntuisi kosketella 
erästä laittautunutta naista.
Etsiydyin lattialle mukavaan nurkkaan, mutta 
huomasin, ettei siellä ole pistorasiaa. 
Olin kerrankin muistanut tulla 
turvatarkastukseen sopivin housuin: 
sellaisin, joihin ei tarvita vyötä.
Vaivuin ihanaan odotukseen.
Minä hymyilin asiallisten aamumatkailijoiden 
lähes lapsekkaalle innolle valittaa 
tai vain jutustella, ilmaista 
mielipiteensä, olla olemassa 
oman porukkansa kaunottarelle.
Minä nauroin pikku etuoikeuksille, 
joita lentoyhtiö jakeli enemmän maksaneille. 
Koneessa luin lehdestä jutun. 
Tajusin, että joku oikeasti ostaa niitä kenkiä.
Kulkutielläni käytävälle on 
lihava, kuorsaava nainen. 
Hypin hänen ylitseen vessaretkilläni.