<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-15"?>
<rss version="2.0"><channel>
<title>kahdenlaisia kouluja ja tarhoja</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/</link>
<description>Recent changes in kahdenlaisia kouluja ja tarhoja</description>
<item><title>kahdenlaisia kouluja ja tarhoja</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/kahdenlaisia%20kouluja%20ja%20tarhoja</link>
<guid>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1406611298</guid>
<description>&lt;p&gt;&lt;ins&gt;(nettipäiväkirja 23.01.2013) Olen viime aikoina jonkin verran 
nähnyt kodin ja koulun (tai tarhan) yhteistyötä. Lapseni ovat koulussa 
siellä täällä, joten saan hiukan tavallista enemmän esimerkkejä kuin 
vanhemmat keskimäärin.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Koulut ja tarhat, noin laajasti ottaen, jakautuvat kahteen 
luokkaan: niihin, jotka yrittävät erottua, ja niihin, jotka yrittävät 
olla erottumatta. Ne, jotka yrittävät olla erottumatta, viittaavat 
opetussuunnitelmissaan yms. valtakunnallisiin tai kunnallisiin 
dokumentteihin ja täyttävät erilaiset perusvaatimukset. Ne, jotka 
yrittävät erottua, korostavat jotain kantavaa ajatusta tai käytäntöä, 
joka juuri kyseisessä koulussa on [erikoista].&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Itse olen sitä mieltä, että koulun viihtyisyyteen ja 
kannustavuuteen oppimisympäristönä vaikuttaa yli kaiken yksi asia: 
millaisia ihmisiä siellä on töissä ja oppilaina. Hyvää sydäntä ja 
avointa, reipasta asennetta ei oikein voi kodifioida, joten 
erityisyyteen tähtäävien koulujen lupaukset ovat yleensä jollain muulla 
tasolla. Ne ovat joskus ympäripyöreitä lupauksia tietynlaisesta 
ideologiasta tai arvoista (kuten "ihmisläheisyys", "[yhteisö]llisyys" 
tai "[yksilö]llisyys"), mutta koska nämä ovat äärimmäisen 
epäkonkreettisia lupauksia, erityisyys toteutuu loppujen lopuksi 
hassuissa teknisissä yksityiskohdissa: käytetäänkö oppikirjoja vai ei, 
millaisia oppikirjoja, millaiset pulpetit oppilailla on, kirjoitetaanko 
lyijy-, muste- vai kuulakärkikynällä, kuinka paljon aikaa annetaan 
millekin oppiaineelle.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Loppujen lopuksi kuitenkin uskon, että näillä koulujen 
manifesteilla ei ole juuri merkitystä muun kuin sen kannalta, millaisia 
oppilaita ja työntekijöitä ne houkuttavat kyseiseen kouluun. Tiedän 
vain muutaman yleistettävän asian, jotka vaikuttavat selkeästi koulun 
toimivuuteen: se, että kiusaaminen otetaan vakavasti, se, että 
oppilailla on tarpeeksi tilaa, se, että aikuisia on tarpeeksi, ja se, 
että rangaistuskäytännöt ovat järkeviä ja oikeudenmukaisia 
([oikeudenmukaisuus]). Jos valitset koulua, on kuitenkin loppujen 
lopuksi merkitystä lähinnä työntekijöiden ja oppilaiden 
luonteilla.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Ja millaiset ihmiset sitten ovat hyviä koulussakäynnille? Öö... 
hyvät ihmiset.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;* [merkintä: 2013-01] * [atehwa] * [kategoria: 
päiväkirjamerkintä] * [millaisia ihmiset sattuvat olemaan] * [lasten 
kasvattamisesta] * [kategoria: kasvatus]&lt;/ins&gt;

</description>
<pubDate>Tue, 29 Jul 2014 05:21:38 +0000</pubDate>
</item>

</channel></rss>
