http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/ Recent changes in famp http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/famp http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1119876101 <p><ins>Yleensä LAMP (Linux, Apache, [MySQL], [PHP])</ins> <p><ins>Osuuskunnalla muuten sama, paitsi Linuxin tilalla on FreeBSD.</ins> <p><ins>Tämä sivu on itse asiassa vertailu Linuxin ja BSD:iden välillä. (Metatieto: kirjoitettu vuonna 2003).</ins> <p><ins>Kun aloin tosissani vertailla käyttiksiä ja distroja (joskus vuonna 1998), huomasin että BSD:t olivat Linuxia teknisesti parempia lähes joka suhteessa, helppokäyttöisempiä ja paremmin mietittyjä ylläpidon kannalta. Mutta niissä oli heikko rautatuki ja ideologisesti vääränlainen käyttäjäkunta (hyvältä puolelta käytännöllisiä, huonolta täysin irtautuneita siitä, kuinka softamaailma ja erilaiset kehitysmallit toimivat).</ins> <p><ins>BSD:iden rautatuki parani ja Linux taas meni niistä kirkkaasti ohi ylläpidettävyydessä ja enimmäkseen myös käytettävyydessä. Ja täytyy myöntää, että itse asiassa Linuxin loistava konsoli oli tärkein syy käyttää sitä mieluummin pöytäkoneena. Ja se, että siinä on kunnon keymapit (tuolloin en ollut löytänyt vielä yhtäkään wm:a, joka ei olisi ärsyttänyt minua hengiltä, eikä edes Debianissa ollut täysin johdonmukaisesti toimivia X:n oletuskeybindingeja. Joojoo, voi korjata, mutta "Customisability is not an excuse for bad defaults". But I digress.)</ins> <p><ins>Vaan tekniset ratkaisutpa ovat jostain syystä pysyneet yhä vielä huomattavasti parempina BSD:ssä, erityisesti FreeBSD:ssä, jossa kernelin paranteluun on nähty paljon vaivaa. Itse asiassa kummastuttaa, miksi Linuxin kernelissä ei perusasioita tunnuta saavan kuntoon. Linuxin aivokuolleita ja/tai päivänvaloa kestämättömiä osia ovat ainakin:</ins> <p><ins>* tty-koodi * vm (ja tämä sukkii tosi tosi '''tosi''' pahasti) * scheduler (joskin hyvä pöytäkäyttöön) * pakettifiltteröinnit * sitä paitsi Linuxin kernel on täynnä pikku hackeja ja constantly in a state of flux. Ehkä tätä joku pitää hyvänä...</ins> <p><ins>Ja joo, on FreeBSD:ssakin yhtä sun toista, mikä ei toimi kunnolla. Kuten threadit ja softaraidi (tai toimii, mutta rikkoontuu niin kovin helposti). Osuuskunnan palvelimella on tällä hetkellä hardisraidi ja toimii ihan hyvin; BSD-heebot selvästikin käyttävät perinteisempiä ratkaisuja keskimäärin...</ins> <p><ins>Tämän seurauksena olen sitä mieltä, että:</ins> <p><ins>* Linux sopii parhaiten pöytäkoneeksi * FreeBSD on hyvä palvelin, ei kuitenkaan välttämättä shell-palvelin (softa-asennukset voivat olla kivuliaita ja jos niitä pitää tehdä paljon niin...) * NetBSD on hyvä infrastruktuuripalvelin yksinkertaisuutensa ja luotettavuutensa takia.</ins> <p><ins>Shell-palvelimeksi täydellistä ratkaisua ei ole oikeastaan löytynyt. Jos kyseessä on muutamia isoja ohjelmistoja pyörittävä palvelin, kallistuu valinta FreeBSD:n puolelle. Jos taas on kyse paljon pieniä ohjelmistoja tarjoavasta yleispalvelimesta, Linux on ylläpidolle ehdottomasti parempi.</ins> <p><ins>Mitä vanhempi rauta, sen tärkeämpää on sen resurssien kunnon käyttö. Tässä BSD:t toimivat paremmin.</ins> <p><ins>Odotan muuten innolla Debianin alaprojekteja, jotka yrittävät yhdistää BSD:iden ytimiä perinteiseen GNU+paketinhallinta -ympäristöön. Siinä olisi ainakin minun toiveympäristöni... (paitsi, että GNU-ohjelmien [man-sivut] ovat perseestä.)</ins> Mon, 27 Jun 2005 12:41:41 +0000