http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/ Recent changes in absoluuttinen voitontavoittelu on ihmisille vaikeaa http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/absoluuttinen%20voitontavoittelu%20on%20ihmisille%20vaikeaa http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1386707260 <p>Ihmiset ovat hyviä hahmottamaan suhteellista hyötyä. Se tarkoittaa, että jos ihmisillä on jokin vertailukohta, he pystyvät hyvin pohdiskelemaan, ovatko asiat tietyssä tilanteessa vertailukohtaa paremmin vai huonommin. Useimmilla ihmisillä on vaikeuksia käyttää kontrafaktuaalisia vertailukohtia, siis vertailukohtia, joita ei ole oikeasti olemassa vaan jotka pitää kuvitella. Siksi esim. yhteiskunnan oloja tutkittaessa usein vertaillaan muihin maihin, vaikka ihmisten pitäisi muutenkin ymmärtää, että ilmainen koulutus on kiva juttu. <del>Mutta kaikkein vaikeinta ihmisille on hahmottaa sitä, että asiat voivat olla huonommin tai paremmin ihan muuten vain, että esimerkiksi hyvä yöuni on hyvä asia riippumatta siitä, kuinka hyvin tai huonosti muut ihmiset nukkuvat tai voisivat nukkua.</del> <p>[Peli]t osoittavat tätä erityisen hyvin. Ihmisille on vaikeaa selittää ei-[nollasumma]isia pelejä. Pitää erikseen sanoa, ettei pelissä pyritä saamaan enemmän pisteitä kuin toinen, vaan mahdollisimman paljon pisteitä. Joskus tämäkään ei riitä. Kun ihmiset pelaavat esim. iteroitua [vangin dilemma]a, heille on oikeasti vaikea ymmärtää, että tulos "mulle 7 pistettä ja sulle 6" on huonompi kuin "mulle 8 pistettä ja sulle 10". <ins>Erityisen vaikeaa tämä on asymmetrisissa peleissä, kuten sellaisessa, jossa vastustajan on paljon helpompi saada pisteitä kuin itsen.</ins> <p><del>TODO: * deonttinen etiikka</del> <ins>Veikkaan, että osittain ihmisten halu vertailla koko ajan menestystään muihin johtuu itse asiassa tietynlaisesta sosiaalisen koheesion etsinnästä, ihmisten laumaeläinluonteesta. Ihmiset saattavat haluta hieman paremmat oltavat kuin muilla, muttei edes kovin paljon parempia - tämä näyttäytyy esim. siinä, että monet lakkaavat ponnistelemasta ylöspäin, kun ovat oman yhteisönsä tai lähipiirinsä parhaissa asemissa. Halu näyttää toisille, naapurikateus</ins> ja <del>reiluus *</del> <ins>reilun tasajaon periaate kielivät kaikki pyrkimyksestä muodostaa suunnilleen vertaisten yhteisö. Koska ihmiset pyrkivät menestyksessä jonkin verran keskitason yläpuolelle, yhteisöllä on sitten taipumusta siirtyä paremmin ja paremmin menestyväksi.</ins> <p><ins>Utiliteetti- eli hyötyperiaate tarkoittaa, että tilanteessa kuin tilanteessa pitäisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Egoistinen utiliteetti on omaan parhaaseen pyrkimistä, kun taas [utilitarismi] on kaikkien parhaaseen pyrkimistä. Ihmisten on</ins> helpompi <del>tavoitella hyötyä ollessaan voitolla * miten utiliteetin pystyy muuttamaan globaaliksi peliksi</del> <ins>pyrkiä utiliteettiin (egoistiseen tai yleiseen) silloin, kun he saavat rauhassa miettiä asiaa, ja kun heillä on sellainen olo, että menee "ihan kohtalaisen hyvin" (tietenkin verrattuna lähipiiriin). Jos ihmisiä pyydetään tekemään nopeita moraalivalintoja tai jos heillä on kaltoinkohdeltu tai heikko olo, heillä on suurempi taipumus valita sellaisia yksinkertaisia nyrkkisääntöjä kuin "älä aloita riitaa", "kosta" tai "mulle kans".</ins> <p><ins>Hauskaa kyllä, elämän pienet kilpailuasetelmat (eristetyt "pelit") alkavat muuttua kauasnäköisemmäksi hyödyntavoitteluksi, jos pieniä pelejä yhdistellään siten, että niissä saavutettuja voittoja (tai jopa voittoelementtejä, kuten "pisteitä") lasketaan yhteen yhdistetyiksi pistemääriksi. Tällöin pelissä ei enää ole tärkeintä voittaa muut, vaan menestyä hyvin voitosta riippumatta. Mikä tässä on rakentavaa, on se, että muiden ''häirintä'' ei ole enää niin houkuttelevaa.</ins> <p>* [mistä on oikeasti haittaa] * <ins>[tenuki] *</ins> [kategoria: sosiaalisuus] * [kategoria: politiikka] Tue, 10 Dec 2013 20:27:40 +0000