<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-15"?>
<rss version="2.0"><channel>
<title>Raixe: Muodot</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/</link>
<description>Recent changes in Raixe: Muodot</description>
<item><title>Raixe: Muodot</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Raixe%3A%20Muodot</link>
<guid>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1293610315</guid>
<description>&lt;p&gt;&lt;ins&gt;!!! Muodot Raixe qemissa&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Raixen muodoissa on pyritty yleiskäyttöisyyteen, ja monet 
niistä ovatkin käytettävissä monella tavoin. Koska lauseroolipäätteiden 
ja sanaluokkapäätteiden välinen raja ei ole kovin selvä, niitä pidetään 
yhdenveroisina.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Päätteen voi liittää Raixessa kolmella tavalla: korvaamalla 
sanan edelliset loppukonsonantit muodon ominaiskonsonanteilla 
(yleisempi) tai liittämällä sen sanaan, joko välivokaalin kanssa tai 
ilman (joskus pakollista selkeyden vuoksi). Konsonanttia korvattaessa 
pääte otetaan samasta soinnillisuusluokasta kuin mistä alkuperäinenkin 
oli. Vokaaliloppuisiin sanoihin vain lisätään soinnillinen pääte 
perään, joskin joissain muodoissa on erillinen pääte vokaaliloppuisille 
sanoille.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Raixessa käytetään yleensä päätteitä vain, jos ne ovat 
selkeyden kannalta välttämättömiä. Jos sanan kieliopillisen aseman voi 
päätellä kontekstista, pääte jätetään usein pois.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;!!! Melkein kaikki muodot&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Tässä taulussa on listattu muodot, niiden loppukonsonantit ja 
muodon merkitys. Ensimmäinen loppukonsonantti on soinnitonloppuisille 
sanoille, toinen soinnillisloppuisille, kolmas vokaaliloppuisille. Jos 
kolmas puuttuu, se on sama kuin toinen; jos toinenkin puuttuu, molemmat 
ovat sama kuin ensimmäinen. Päätettä edeltävä plus-merkki ilmaisee, 
että pääte ei ikinä korvaa, vaan se liitetään sanan loppuun.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;subjektiivi||h, l // ||Subjektiivi ilmaisee lauseen aiheen, 
joka on usein (muttei läheskään aina) myös kieliopillinen tekijä. Se 
ikään kuin irrottaa pääsanansa muusta lauseesta ja pyrkii herättämään 
kuulijoiden mielenkiintoa. Aihetta ei toisteta peräkkäisissä lauseissa, 
vaan subjektiivilla erotettuja sanoja käytetään yleensä vain aiheen tai 
ajatuspainotuksen vaihtuessa.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;perfekti||t, d // ||Perfektiä käytetään yleisluontoisena 
menneen ajan ilmaisimena, ja se liitetään yleensä lauseen aiheeseen. 
Jos lauseessa ei ole aihetta, sen voi liittää tekoonkin.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;akkusatiivi||x, r // ||Akkusatiivi ilmaisee lauseen tekemisen 
kohdetta. Se on varsin usein tarpeeton, koska lauseesta voi muutenkin 
ilmetä, mikä on sen kohde. Joissain tilanteissa akkusatiiville on 
kuitenkin käyttöä selkeyden nimissä.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;predikatiivi||+s // ||Koska Raixesta puuttuu kopula, 
predikatiivia käytetään ilmaisemaan, että sana on subjektin ominaisuus 
ja että lauseen tarkoitus on ilmaista tämän ominaisuuden olemassaoloa. 
Predikatiivin ja indeksiivin yhdistelmää käytetään ilmaisemaan 
omistusta.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;indeksiivi||n // ||Indeksiivi on eräänlainen käänteinen 
genetiivi. Se ilmaisee pääsanansa olevan omistettu. Vaikka muut määreet 
Raixessa ovat pääsanansa edellä, omistaja seuraa indeksiivissä olevaa 
sanaa. Jos taas kyse ei ole varsinaisesta omistamisesta, omistaja 
sijoitetaan omistetun määreeksi (kvalitatiivin avulla). Postpositiot 
liitetään yleensä indeksiivin avulla. Indeksiiviä ei saa jättää 
ilmaisematta, sillä on selkeyden kannalta olennainen vaikutus.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;interrogatiivi||nt, nd // ||Interrogatiivilla ilmaistaan 
epäilyksen kohdetta. Tässä muodossa oleva sana ei ole väite vaan 
olettamus tai jopa arvaus. Interrogatiivin varsinainen merkitys riippuu 
lauseen moduksesta.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;notatiivi||st, zd // ||Notatiivi on tarkoitettu huomion 
kiinnittämiseen. Se yksinkertaisesti painottaa pääsanaansa. Se on 
jonkinlainen kieliopillinen vastine korotetulle äänenpainolle.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;reatiivi||c, g, w // ||Reatiivi kuvaa pääsanansa olevan asia. 
Sitä käytetään ilmaisemaan, että pääsana on itsenäinen ydinsana. 
Reatiivia ei tule käyttää verbiin, joka on sivulauseen predikatiivina: 
tässä tapauksessa käytetään nominalisaationomineja.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;kvalitatiivi||p, b, m // ||Tavallisin tapa ilmaista, että 
pääsana on ominaisuus. Ilmaisee, että pääsana on määrittämässä jotain 
asiaa, eikä siis ole itsenäinen lauseenjäsen. Muitakin tapoja johtaa 
ominaisuussanoja on olemassa; ne ilmaisevat koostumusta, puutetta, 
alkuperää ja niin edelleen. Kvalitatiivi ilmaisee pelkkää aiheeseen 
liittymistä. Verbeistä tehdään partisiippeja liittämällä ne pääsanansa 
eteen - ne eivät tarvitse mitään muotoa. Kvalitatiivin liittäminen 
verbiin merkitseen teon tyypillisyyttä määriteltävälle.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;genetiivi||mpa, mba, mma // ||Genetiivi kuvaa koostumusta tai 
alkuperää. Suomessa vastaava (mutta harvemmin käytetty) ilmaus on 
johdin "-inen", esimerkiksi "puinen".&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;relatiivi||mpi, mbi // ||Kuvaa yhdenvertaisuutta, 
samankaltaisuutta tai vaihdannaisuutta.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;abessiivi||pep, beb // ||Kuvaa, että asiassa ei ole pääsanan 
tarkoitetta.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;transformatiivi||fis, vis // ||Ilmaisee muutosta pääsanan 
kaltaiseksi (esim. vihreä -&gt; vihertyä)&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;refleksiivi||wc, wg // ||Muuntaa verbin transitiivisuutta. 
Esimerkiksi jos pääsana ilmaisee tekemistä, tuloksena oleva johdos 
ilmaisee tehdyksi tulemista.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;oblikatiivi||nno // ||Tämä johdin ilmaisee epäsuoraa 
aiheuttamista. Sitä käytetään useimmiten verbeissä, mutta muutkin 
käyttötavat ovat mahdollisia. Erityisesti sitä voi käyttää kreatiivin 
kanssa merkityksen lieventämiseksi.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;modatiivi||f, v // ||Kuvaa pääsanan olevan tapa. Modatiivia 
käytetään yleensä ilmaisemaan, että pääsana on lauseessa lisämääreen 
asemassa. Ominaisuussanan eteen voi liittää tapasanan, jolloin tästä 
tulee ominaisuussanan määre.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Verbeilläkin on omat tyypilliset päätteensä: ne loppuvat 
yleensä vokaaliin tai konsonanttiin S.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;!!! Huomautuksia yhdistelmistä&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Yleisesti ottaen muodot tulkitaan vasemmalta oikealle: 
esimerkiksi -nnombi tarkoittaa "yhtä hyvä kuin että aiheuttaa", kun 
taas -mbinno merkitsee muuttamista vertaiseksi (nämä ovat vain yhdet 
mahdolliset tulkinnat). Muoto, joka kokonaan peittää edellisen muodon 
merkityksen, korvaa edellisen päätteen, jos mahdollista.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Tarpeellisia päätteitä voi olla niin paljon, että niiden 
yhdistelmät tulevat ääntämiskelvottomiksi. Tällöin väliin voi lisätä 
vokaalin y.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;[kategoria: vanhat www-sivuni]&lt;/ins&gt;

</description>
<pubDate>Wed, 29 Dec 2010 08:11:55 +0000</pubDate>
</item>

</channel></rss>
