http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/ Recent changes in Raixe: Muodot http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Raixe%3A%20Muodot http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1293610315 <p><ins>!!! Muodot Raixe qemissa</ins> <p><ins>Raixen muodoissa on pyritty yleiskäyttöisyyteen, ja monet niistä ovatkin käytettävissä monella tavoin. Koska lauseroolipäätteiden ja sanaluokkapäätteiden välinen raja ei ole kovin selvä, niitä pidetään yhdenveroisina.</ins> <p><ins>Päätteen voi liittää Raixessa kolmella tavalla: korvaamalla sanan edelliset loppukonsonantit muodon ominaiskonsonanteilla (yleisempi) tai liittämällä sen sanaan, joko välivokaalin kanssa tai ilman (joskus pakollista selkeyden vuoksi). Konsonanttia korvattaessa pääte otetaan samasta soinnillisuusluokasta kuin mistä alkuperäinenkin oli. Vokaaliloppuisiin sanoihin vain lisätään soinnillinen pääte perään, joskin joissain muodoissa on erillinen pääte vokaaliloppuisille sanoille.</ins> <p><ins>Raixessa käytetään yleensä päätteitä vain, jos ne ovat selkeyden kannalta välttämättömiä. Jos sanan kieliopillisen aseman voi päätellä kontekstista, pääte jätetään usein pois.</ins> <p><ins>!!! Melkein kaikki muodot</ins> <p><ins>Tässä taulussa on listattu muodot, niiden loppukonsonantit ja muodon merkitys. Ensimmäinen loppukonsonantti on soinnitonloppuisille sanoille, toinen soinnillisloppuisille, kolmas vokaaliloppuisille. Jos kolmas puuttuu, se on sama kuin toinen; jos toinenkin puuttuu, molemmat ovat sama kuin ensimmäinen. Päätettä edeltävä plus-merkki ilmaisee, että pääte ei ikinä korvaa, vaan se liitetään sanan loppuun.</ins> <p><ins>subjektiivi||h, l // ||Subjektiivi ilmaisee lauseen aiheen, joka on usein (muttei läheskään aina) myös kieliopillinen tekijä. Se ikään kuin irrottaa pääsanansa muusta lauseesta ja pyrkii herättämään kuulijoiden mielenkiintoa. Aihetta ei toisteta peräkkäisissä lauseissa, vaan subjektiivilla erotettuja sanoja käytetään yleensä vain aiheen tai ajatuspainotuksen vaihtuessa.</ins> <p><ins>perfekti||t, d // ||Perfektiä käytetään yleisluontoisena menneen ajan ilmaisimena, ja se liitetään yleensä lauseen aiheeseen. Jos lauseessa ei ole aihetta, sen voi liittää tekoonkin.</ins> <p><ins>akkusatiivi||x, r // ||Akkusatiivi ilmaisee lauseen tekemisen kohdetta. Se on varsin usein tarpeeton, koska lauseesta voi muutenkin ilmetä, mikä on sen kohde. Joissain tilanteissa akkusatiiville on kuitenkin käyttöä selkeyden nimissä.</ins> <p><ins>predikatiivi||+s // ||Koska Raixesta puuttuu kopula, predikatiivia käytetään ilmaisemaan, että sana on subjektin ominaisuus ja että lauseen tarkoitus on ilmaista tämän ominaisuuden olemassaoloa. Predikatiivin ja indeksiivin yhdistelmää käytetään ilmaisemaan omistusta.</ins> <p><ins>indeksiivi||n // ||Indeksiivi on eräänlainen käänteinen genetiivi. Se ilmaisee pääsanansa olevan omistettu. Vaikka muut määreet Raixessa ovat pääsanansa edellä, omistaja seuraa indeksiivissä olevaa sanaa. Jos taas kyse ei ole varsinaisesta omistamisesta, omistaja sijoitetaan omistetun määreeksi (kvalitatiivin avulla). Postpositiot liitetään yleensä indeksiivin avulla. Indeksiiviä ei saa jättää ilmaisematta, sillä on selkeyden kannalta olennainen vaikutus.</ins> <p><ins>interrogatiivi||nt, nd // ||Interrogatiivilla ilmaistaan epäilyksen kohdetta. Tässä muodossa oleva sana ei ole väite vaan olettamus tai jopa arvaus. Interrogatiivin varsinainen merkitys riippuu lauseen moduksesta.</ins> <p><ins>notatiivi||st, zd // ||Notatiivi on tarkoitettu huomion kiinnittämiseen. Se yksinkertaisesti painottaa pääsanaansa. Se on jonkinlainen kieliopillinen vastine korotetulle äänenpainolle.</ins> <p><ins>reatiivi||c, g, w // ||Reatiivi kuvaa pääsanansa olevan asia. Sitä käytetään ilmaisemaan, että pääsana on itsenäinen ydinsana. Reatiivia ei tule käyttää verbiin, joka on sivulauseen predikatiivina: tässä tapauksessa käytetään nominalisaationomineja.</ins> <p><ins>kvalitatiivi||p, b, m // ||Tavallisin tapa ilmaista, että pääsana on ominaisuus. Ilmaisee, että pääsana on määrittämässä jotain asiaa, eikä siis ole itsenäinen lauseenjäsen. Muitakin tapoja johtaa ominaisuussanoja on olemassa; ne ilmaisevat koostumusta, puutetta, alkuperää ja niin edelleen. Kvalitatiivi ilmaisee pelkkää aiheeseen liittymistä. Verbeistä tehdään partisiippeja liittämällä ne pääsanansa eteen - ne eivät tarvitse mitään muotoa. Kvalitatiivin liittäminen verbiin merkitseen teon tyypillisyyttä määriteltävälle.</ins> <p><ins>genetiivi||mpa, mba, mma // ||Genetiivi kuvaa koostumusta tai alkuperää. Suomessa vastaava (mutta harvemmin käytetty) ilmaus on johdin "-inen", esimerkiksi "puinen".</ins> <p><ins>relatiivi||mpi, mbi // ||Kuvaa yhdenvertaisuutta, samankaltaisuutta tai vaihdannaisuutta.</ins> <p><ins>abessiivi||pep, beb // ||Kuvaa, että asiassa ei ole pääsanan tarkoitetta.</ins> <p><ins>transformatiivi||fis, vis // ||Ilmaisee muutosta pääsanan kaltaiseksi (esim. vihreä -> vihertyä)</ins> <p><ins>refleksiivi||wc, wg // ||Muuntaa verbin transitiivisuutta. Esimerkiksi jos pääsana ilmaisee tekemistä, tuloksena oleva johdos ilmaisee tehdyksi tulemista.</ins> <p><ins>oblikatiivi||nno // ||Tämä johdin ilmaisee epäsuoraa aiheuttamista. Sitä käytetään useimmiten verbeissä, mutta muutkin käyttötavat ovat mahdollisia. Erityisesti sitä voi käyttää kreatiivin kanssa merkityksen lieventämiseksi.</ins> <p><ins>modatiivi||f, v // ||Kuvaa pääsanan olevan tapa. Modatiivia käytetään yleensä ilmaisemaan, että pääsana on lauseessa lisämääreen asemassa. Ominaisuussanan eteen voi liittää tapasanan, jolloin tästä tulee ominaisuussanan määre.</ins> <p><ins>Verbeilläkin on omat tyypilliset päätteensä: ne loppuvat yleensä vokaaliin tai konsonanttiin S.</ins> <p><ins>!!! Huomautuksia yhdistelmistä</ins> <p><ins>Yleisesti ottaen muodot tulkitaan vasemmalta oikealle: esimerkiksi -nnombi tarkoittaa "yhtä hyvä kuin että aiheuttaa", kun taas -mbinno merkitsee muuttamista vertaiseksi (nämä ovat vain yhdet mahdolliset tulkinnat). Muoto, joka kokonaan peittää edellisen muodon merkityksen, korvaa edellisen päätteen, jos mahdollista.</ins> <p><ins>Tarpeellisia päätteitä voi olla niin paljon, että niiden yhdistelmät tulevat ääntämiskelvottomiksi. Tällöin väliin voi lisätä vokaalin y.</ins> <p><ins>[kategoria: vanhat www-sivuni]</ins> Wed, 29 Dec 2010 08:11:55 +0000