<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-15"?>
<rss version="2.0"><channel>
<title>Raixe: Ilmaisutavat</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/</link>
<description>Recent changes in Raixe: Ilmaisutavat</description>
<item><title>Raixe: Ilmaisutavat</title>
<link>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Raixe%3A%20Ilmaisutavat</link>
<guid>http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1293610315</guid>
<description>&lt;p&gt;&lt;ins&gt;!!! Raixe qemin ilmaisutavat&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Raixe on hyvin elliptinen kieli. Tämä merkitsee, että 
lauseenjäsenet, jotka ovat itsestäänselviä merkityksen, kontekstin tai 
vaikkapa äänensävyn takia, jätetään sanomatta. Koska kontekstilla on 
suuri merkitys, Raixe yrittää helpottaa jonkin verran kontekstin 
määrittämistä.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Ehkä yleisimmin pois jätettävät lauseenjäsenet ovat aihe ja 
tekijä. Nämä ovat usein samat keskenään, jolloin jälkimmäinen yleensä 
ohitetaan; tyypillistä on myös, etteivät ne vaihdu virkkeiden välillä. 
Silloinkin ne ohitetaan melkein aina.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Toinen tyypillinen elliptisyyden ilmenemismuoto on teon 
jättäminen pois lauseesta. Silloin lauseen merkitys määräytyy yleensä 
sanojen kieliopillisten suhteiden perusteella. Esimerkiksi, jos on 
yrittänyt tehdä jotain pitkän aikaa, ja vihdoin saa sen tehdyksi, 
saattaa huudahtaa: "Ser!" ("Sen!", millä tarkoittaa jotain sellaista 
kuin "Minä tein sen!") Tällainen elliptisyys on tyypillistä kielille, 
joiden pikkusanat ovat merkitykseltään tarkkoja, kuten iiri, suomi ja 
(latina).&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Predikatiivi lyhentää monia ilmauksia tavattoman paljon. Hyviä 
esimerkkejä ovat "Wes!" ("[täällä] on jotain", eli eräänlainen 
varoitus- tai huomionkiinnityshuudahdus); "Rands?" ("mikä-kö on?", eli 
suomeksi suurin piirtein "Mikäs tuo on?"). Myös pelkkä aihemäärittely 
on joskus järkevä: "Téndyl?" ("sinä-kö-puheen-ollen", eli 
"Puhuttaisiinko sinusta?" tai "Entä sinä?")&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Koska sanojen jättäminen pois ei sinänsä kanna sisällään mitään 
merkitystä (muuta kuin että puhuja yrittää puhua sulavasti), 
tarkoitukselliseen epämääräisyyteen ovat omat ilmaisukeinonsa. 
Erityisesti tekijän puuttumisen voi ilmaista refleksiivillä. 
Semanttisena kuriositeettina mainittakoon, että lauseelta ei 
milloinkaan puutu aihetta.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Puhekielessä jätetään usein kieliopilliset päätteet sanomatta. 
Se haittaa jonkin verran lauseen ymmärrettävyyttä, mutta tottuneiden 
puhujien välillä siitä ei pitäisi aiheutua haittaa. Puhekieli luottaa 
muutenkin enemmän sanajärjestykseen. "Pyhimmät" muodot, ne, joita 
puhekielikään ei pudota pois, ovat perfekti ja indeksiivi.&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;Muita puhekielen suosimia ilmaisutapoja ovat&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;* Peruslauseen käyttö päälauseena * Käänteislauseen käyttö 
sivulauseena * Nopea uudisyhdysilmaisujen kehittäminen * Taipumus 
käyttää kvalitatiivirakennetta indeksiivirakenteen asemesta * 
Peräkkäisten virkkeiden ja viittaussanojen käyttö sivulauserakenteiden 
asemesta&lt;/ins&gt; 

&lt;p&gt;&lt;ins&gt;[kategoria: vanhat www-sivuni]&lt;/ins&gt;

</description>
<pubDate>Wed, 29 Dec 2010 08:11:55 +0000</pubDate>
</item>

</channel></rss>
