(nettipäiväkirja 10.01.2025) Olen esittänyt nyt Keravaa jonkin verran, ja olen todennut, että ihmiset eivät kuule sitä sellaisena kuin haluaisin. Jotkut pitävät sitä matkailu- tai kuntamainoksena, mikä on ihan ymmärrettävää, koska Suomessa ainoa, joka tekee kunta-aiheisia biisejä, on kunnat itse. Toisaalta sitä pidetään myös Kalevauva-bändin tuotosten kaltaisena, minkä senkin ymmärrän, koska kerran biisissä sanotaan paljon satunnaisia, irtonaisia asioita, vähän niin kuin keskustelupalstan kommentteja.
Ajattelin torjua nämä tulkinnat sillä, että teen biisistä henkilökohtaisen ja juonellisen, niin ettei se voi koostua mistään yleisen tason Kerava-huomioista. Tässä siis uudet sanat.
Kauppakaari vie, keskustan pitkä tie, 
siellä kahvilat on 
Me tullaan pyörällä, tavataan ystävät, 
yhdessä nauretaan 
Kesäiltaan iloiseen 
kuuluu nauru teinien 
Hiuksiis illan viipyvä aurinko 
hehkuu kultaansa
Kerava, siellä sinun huomios sain 
Kerava, halusin pitää sut aina omanain 
Kerava, meitä tuleva odottaa 
Kerava, sieltä löysin mä 
rikkauksia kalliimpaa
Vanhan Lahden-tien leveä pyörätie 
mua taas kuljettaa 
Kun tulee Kerava, poikkean varrella 
viihtyisään joenrantaan 
Kesäiltaan lämpöiseen 
kuuluu leikit lapsien 
Keinukallion laelta korkeelta 
siintää kaikki maa
Kerava, metsiäsi katselen 
Kerava, elämää näiden hyvien ihmisten 
Kerava, ehkä takas pitäis muuttaa 
Kerava, saatat tarjota 
rikkauksia kalliimpaa
Kerava, tahdon lapseni opettaa 
Kerava, ystävyydelle arvoa antamaan 
Kerava, kirsikkapuut kukoistaa 
Kerava, joka päivä on 
arjen pientä unelmaa 
joka päivä on 
arjen pientä unelmaa