http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/ Recent changes in Internetin hallintomalli http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/Internetin%20hallintomalli http://sange.fi/~atehwa/cgi-bin/piki.cgi/#1443533620 <p>[...] <p>Vaikka palvelut ovat yksityisiä, niitä yhdistävä verkko on yhteinen resurssi. Verkon eri osat ovat yksityisten toimijoiden hallussa, mutta niiden sääntöjä hallitsevat verkkoyhtiöiden väliset sopimukset, maiden väliset sopimukset ja eri maiden kansallinen lainsäädäntö. Näiden sopimusten olennainen sisältö on, että verkossa pitää kohdella kaikkea (laillista) liikennettä tasavertaisesti. Verkkoyhtiö ei saa lähtökohtaisesti suosia tai estää liikennettä sisällön perusteella, ei häiritä tai estää kilpailijoidensa tuotteiden toimintaa ja niin edelleen.[[Näitä periaatteita kutsutaan yhteisellä nimellä "Net neutrality", ne on dokumentoitu osoitteessa <del>https://www.fcc.gov/openinternet,</del> <ins>https://www.fcc.gov/openinternet ,</ins> ja niitä on puolustettu raivoisasti viimeksi vuonna 2014: <del>http://www.savetheinternet.com/net-neutrality-what-you-need-know-no w.]]</del> <ins>http://www.savetheinternet.com/net-neutrality-what-you-need-know-no w .]]</ins> <p>Verkon toiminnassa on muitakin yhteisiä resursseja kuin liikenteenvälitys, joiden hallinto on melko tiukasti pidetty hajautettuna ja kaikille tasapuolisena. Verkko-osoitteet (sellaiset kuin 83.143.218.2), joiden perusteella koneisiin otetaan yhteyttä, jaetaan nettioperaattoreille tarpeen mukaan.[[Perinteiset IPv4-osoitteet ovat tosin tällä hetkellä loppuneet kesken: elämme jännittäviä aikoja.]] Verkkonimet, kuten skrolli.fi, joilla voi useissa yhteyksissä korvata vaikeasti muistettavat osoitteet, delegoidaan hierarkkisesti eri toimijoille: esimerkiksi .fi-nimiä jakaa Suomen viestintävirasto, Ficora. Verkon standardit kirjoitetaan "tiedoksi" RFC-tiedostoihin ja niitä voi noudattaa, jos huvittaa ja jos haluaa saada aikaan yhteentoimivuutta muiden toimijoiden kanssa.[[Käytännössä koko Internetin tekniset käytännöt on luettavissa RFC-dokumenteista esim. täällä: <del>http://www.rfc-editor.org/rfc-index.html.]]</del> <ins>http://www.rfc-editor.org/rfc-index.html .]]</ins> <p>[...] <p>Heikoin muoto, joka palveluiden ylläpitäjillä on houkutella muita palveluunsa, on yksinkertaisesti luoda edes tekniset edellytykset vaikuttaa palveluun jotenkin. Blogien kommentointimekanismit, tietoa vastaanottavat automaatit, wikit sekä muut kaikkien muokattavissa olevat verkkosivut ovat tästä hyviä <del>merkkejä.</del> <ins>esimerkkejä.[[Maailman ensimmäinen wiki on osoitteessa http://c2.com/cgi/wiki , ja toinen samanlainen varhainen kokeilu on http://everything2.com/ .]]</ins> Moni käyttäjä luottaa sanomattomaan lupaukseen, että kun palvelu on rakennettu sallivaksi, se myös sellaisena pysyy. Teknisesti avattu diktatuuri on vähän kuin maailma, jossa on yksi jumala (ylläpitäjä) mutta asukkailla vapaa tahto. Näissä maailmoissa on usein kirjoittamattomia sääntöjä, jotka opitaan esimerkin kautta aiemmilta käyttäjiltä. <p>Mutta teknisen avaamisenkin voi tehdä peruuttamattomalla tavalla, jolloin <del>niiden</del> <ins>palveluiden</ins> hallintomallista tulee ''anarkistinen''. Netin mielenkiintoinen erityispiirre on anarkioiden suuri määrä. <p><del>Joskus</del> <ins>Anarkistiset</ins> palvelut on rakennettu siten hajautetuiksi, että ne koostuvat monien osapuolten yhteistoiminnasta eikä ''kukaan'' yksittäinen osapuoli pysty tekemään palvelulle muuta kuin lakata osallistumasta siihen. Esimerkiksi webbifoorumeita edeltäneet keskusteluryhmät (Usenet) toimivat tällä tavalla: kaikki Usenet-verkostoon kuuluneet palvelimet kopioivat kaikki haluamansa artikkelit muilta Usenet-palvelimilta ja lähettivät vastaavasti toiseen suuntaan artikkelit, jotka muut suostuivat ottamaan vastaan. Seurauksena näihin keskusteluryhmiin postitusta on hyvin vaikeaa estää, ja niiden sisältöä lähes mahdotonta hallita. Modernimpi esimerkki anarkistisesta palvelusta on kryptovaluutta Bitcoin: tämän valuutan kirjanpito hoidetaan verkkoliikenteellä, mutta siten hajautetulla tavalla, ettei yksittäinen toimija pysty helposti häiritsemään järjestelmän toimintaa. <p>[...] <p>Netissä asiat tapahtuvat nopeammin kuin muualla, ja siksi se tuottaa nopeasti tietoa myös siitä, mitä pitää välttää. Varmasti yleisin syy, miksi jokin hanke kaatuu, on se, että siinä on jokin yksittäinen heikko lenkki, ja tuo lenkki on pettänyt. ICQ - jos joku sen vielä muistaa - kaatui siihen, että sen käyttäjät löysivät toisensa yhden järjestelmän kautta ja tuota järjestelmää ylläpitävä yritys haastettiin oikeuteen ja hävisi. Moni lupaava käyttöjärjestelmä on sovellusten <del>kehithtäjien</del> <ins>kehittäjien</ins> harmiksi kadonnut maailmankartalta, kun se on myyty toiselle firmalle ja lisensoitu uudelleen järjettömillä ehdoilla tai yksinkertaisesti lopetettu. Egyptiläiset menettivät arabikevään kynnyksellä nettiyhteytensä ulkomaailmaan, koska kaikki maan tietoliikennereitit olivat hallituksen armoilla ja hallitus päätti katkaista yhteydet. Ja Wikileaks-sivustoa vastaan hyökättiin epäsuorasti yrittämällä estää sen ylläpitäjän toimintaedellytykset. <p>[...] Tue, 29 Sep 2015 13:33:40 +0000